"Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä.
Ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu"
(Mirjami Lähteenkorva)
Kouluun lähtevät toivat Vilskeeseen päärynäpuun, heidän juuria olemme saaneet vahvistaa monta vuotta ja nyt yhdessä istutimme puun, jotta he voivat tulla katsomaan kuinka se kasvaa ja vahvistuu, ihan niin kuin hekin vielä kasvavat ja vahvistuvat.
Siitähän tässä elämässä on kysymys, kasvamisesta. Henkisestä ja fyysisestä kasvamisesta, elämä on loppujen lopuksi loputonta kasvamista, me kasvamme läpi elämämme. Tai niin meidän ainakin pitäisi kasvaa. Kasvaa jotta pystymme ottamaan vastaan elämän myrskyjä
Sillä elämään kuuluu myös ne myrskyt ja kun pieniä vahvistaa he oppivat ottamaan niitä vastaan. Voimme yhdessä opetella kohtaamaan niitä, sillä elämä ei tyynny koskaan täysin, aina niitä tuulia nousee ja välillä ne yltyy myrskyksi.
Tuo Mirjami Lähteenkorvan runo on jotenkin kovin koskettava. Koen että me päiväkotina voimme suojata pieniä taimiamme, auttaa heidän juuria vahvistumaan yhdessä teidän vanhempien kanssa. Meidän tärkein tehtävämme on olla esimerkkejä lapsille, tuki, turva, aikuinen jonka seurassa lapsilla on lupa tuntea ja näyttää tunteitaan. Koen että meidän tehtävä aikuisena on myös näyttää tunteitamme, sanoittaa niitä, tehdä ne lapsille hyväksytyksi. On lupa olla vihainen jos joku toimii väärin, mutta miten näytät ja sanoitat vihan?
Tai se hetki..
Eskarilaiset harjoittelivat ihanaa kevätjuhla lauluaan, minä herkkänä tietysti aina liikutuin siitä. Eräänä päivänä yksi lapsista ehdottaa
-Henna me voitas laulaa sinulle taas, niin saat itkeä.
Ja he lauloivat ja minä pikkusen kyylehdin, ihan vain siksi että se oli niin kaunista. Kerroin minä lapsille miksi minä herkistyn, kerroin, että he silittelevät laulullaan minun sielua ja se puhdistuu itkemällä. Että joskus kauniit asiat saavat minut tällaiseksi ja se on hyvä asia, vaikka ehkä vähän noloa joskus, sillä kaikki ihmiset eivät ole ihan yhtä herkkiä.
Me kaikki ihmiset olemme kuitenkin erilaisia ja se on meidän ihmisten supervoima. Meillä on lupa olla juuri tällaisia, kun olemme ja meillä kaikilla on oma tärkeä tehtävämme tässä maailmassa. Aika moni meistä ei vielä tiedosta sitä, me etsimme itseämme ja tehtäväämme, mutta jotkut meistä ovat sen jo löytäneet, vaikka eivät ehkä itse edes tiedä sitä. Lapset kasvavat, kehittyvät, he muuttuvat ajan myötä, sillä elämä muokkaa heitä, mutta lapset osaa elää hetkessä ja olla aidosti omia itsejään, joskus murrosiässä he kadottavat ehkä itsensä ja aikuisena he etsivät tietään takaisin. Jotkut meistä aikuisista etsivät sitä tietä edelleen, mutta miettikääpä itseänne;
Nautitteko nyt ehkä jostain samoista asioista joista nautitte lapsina, mutta jotka kadotitte jossain vaiheessa?
Minä muistan kuinka lapsena nautin piiloutua mummolan suureen puutarhaan kun leikimme piilosta, makasin hiljaa liikkumatta kiven takana ja odotin että etsijä löytää. Kuuntelin puiden suhinaa ja mietin että olen täynnä muurahaisia.
Sitä samaa minä teen nyt aikuisena mökilläkin, mutta en ole piilossa enää ketään, makaan rantakalliolla ja mietin että voi kun jokainen voisi joskus pysähtyä maailman melskeestä tällä tavalla.
Toinen ihanista lapsuus muistoistani on kun nukuimme serkkupoikani kanssa teltassa, mummolan puutarhassa, heräsimme aamuaikaisella salaa ja hiivimme järvelle soutelemaan ja kalaan. Usva nousi aamu auringon kanssa ja paljaita varpaita paleli, mutta se hetki on piirtynyt muistoihin. Takaisin tulomatkalla hypimme naapurin heinäladossa ja teimme sinne majan. Ei kännyköitä, ei huolia tai murheita, vain se hetki.
Vähän niin kuin nytkin, herään paljon aikaisemmin kuin kukaan muu perheestäni, kömmin koiran kanssa meren rantaan, täytän mieleni aamuruskon väreillä ja meren tuoksulla ja jos jossain täällä kaupungilla olisi heinälatoja poikkeaisin minä sinne edes nuuhkuttamaan tuoksua, allergiat ei antaisi ehkä periksi enää majan tekoon.
Olisiko tämä tuleva kesä mahdollisuus palata parhaisiin lapsuusmuistoihisi, tehdä niitä uudestaan todeksi ehkä lapsesi kanssa, tehdä eläväksi, uusiksi muistoiksi omalle lapsellesi?
Ihanaa valon täyttämää kesää.
Henna
