Pikku Vilskeen kuulumiset

Pikku Vilskeen Helmikuu on ollut täynnä rakkautta ja toistemme huomioimista. Olemme saanneet ihastella ihanan ihania koiranpentuja, viettää ystävänpäivää, halailla toisiamme ja nauttia toistemme seurasta. Helmikuu toi myös tulleissaan aurinkoa ja hiukan lunta sekä pakkasta..ja olihan meillä myös niitä sadepäiviä.

bJzS0fs6TRSsaex0ic6UMw.jpg
824wP86OSuW8oVgoBJk3Dw.jpg
MzsD33LCSqi4uCuDT+NeMA.jpg
YVXpHSY9QWSFGZLRVM1U4Q.jpg
Os+Wpgn9SUW5RLv40kJ8GQ.jpg
BbhsJSLmQ1Kox7LZVXDO3A.jpg
Ja vaikka aina ei hymyilytä Vilskeeseen tulleessa niin viimeistään aamu puurolla hymyilyttää, varsinkin jos Heidi leikkii että lusikka on lentokone joka lentää suuhun. <3

Ja vaikka aina ei hymyilytä Vilskeeseen tulleessa niin viimeistään aamu puurolla hymyilyttää, varsinkin jos Heidi leikkii että lusikka on lentokone joka lentää suuhun. <3

Vilskeessä kävi tosiaan 8kpl labradoodle koiranpentua vierailemassa sekä tottumaan ääniin. Koirat olivat aivan ihania ja lapset olivat innoissaan kun pääsivät istumaan pentujen viereen.

9i7%kj9GRV+cCCEJtlFrIg.jpg
11Vdy59HRsqEe9f4grRChw.jpg
t26XU6uzTB+WlCRPa+F5HQ.jpg
Kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa. Lapset ovat aivan hämillään ja ihmettelevät että mitä meidän aikuiset hölmöilevät. Ja koskaan ei ole liian aikaista harjoitella selfie-kuvien ottamista ;)

Kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa. Lapset ovat aivan hämillään ja ihmettelevät että mitä meidän aikuiset hölmöilevät. Ja koskaan ei ole liian aikaista harjoitella selfie-kuvien ottamista ;)

Pikkuisten selfie-kuvia löytyy vaikka kuinka paljon, mutta ajattelin jakaa teille parhaat helmet! Ja muistakaa antaa paljon rakkautta toisille niin kun Henna aina sanoo <3

IMG_3413.JPG
2esA1xamQCybLjPu7ZqAxg.jpg
4hlG7Ft6QKWWCmNwu+TgQQ.jpg
FTVtN+jpR96+uKNTJMqMhA.jpg
QhVD%M0bTl2MXUhL60TD0A.jpg

Olemme tosiaan myös tehnyt muuta kivaa! Lapset ovat saanneet askarella hienot jää taiteet ja koristellut jään sydän muotoilla. Lapset kerrassaan rakasti vesivärillä maalaamista ja sydän muotoilla painelua. Jotkut olisivat tottakai halunneet maalata omat vaatteet tai maistella sitä sinistä maalia. Harjoituksen tarkoitus oli havainnoida lapsen hahmotuskykyä, värien vaihtamista sekä käsi- ja hienomotoriikkaa.

pxZbR%guTKazzb%mAlTzKQ.jpg
ZCbknC3SSsGbb9ciif8iAA.jpg
fR+F5NlwSgiaqjEVb7g4DQ.jpg

Pihalla olemme leikkineet joka päivä ja onneksi aurinko on paistanut niin on ollut mukava puuhailla ulkona. Pihalla lapset saavat juosta, pomppia ja kiipeillä niin paljon kun haluavat. Suosikkeja ovat liukumäet, keinut, hiekkakakut ja mopot.

mqQ1uvOoRbe9OYqJa3uMdA.jpg
fullsizeoutput_1249.jpeg
ZHP2v%33Sc+24Ejj6lDlxQ.jpg
Dh8ZoR9HQHmhxktwaVeLXg.jpg
6cGJVYoqTyeSrI%EBkANwg.jpg
83B0v5gRQzWKOSoEma3a9g.jpg
fullsizeoutput_123e.jpeg
fullsizeoutput_1259.jpeg
l5fX9VIkSFGIcM4dXhbVUA.jpg

Pikkuväki on myös retkeillyt kerran viikossa Katariinanlaakson erilaisissa maastoissa, missä olemme harjoitelleet motoriikkaa. Välillä lapset kaatuu ja kompastuu mutta sisua löytyy niin eikun takasin ylös ja matka jatkuu. Lapset ovat vierailleet satumetsässä, peikkometsässä, eläinmetsässä ja jopa paistanut mielikuvitus makkaraa.

Aurinkoa päin

IMG_3106.JPG
IMG_3104.JPG
ObefOMQuSeqrXoivZdpYMg.jpg
N%hfeqchTauf60TQviCdjg.jpg
qK2nLErkScaZqis4Mbo3Hw.jpg
fullsizeoutput_126b.jpeg
uY69Pzd9TmGJvwkNixIJgg.jpg
fcHhpJVuRXq2m+%sKF95IQ.jpg
IMG_3438.jpg
IMG_3439.jpg
IMG_3440.jpg
IMG_3442.jpg
IMG_3446.jpg
qUxbWwguQiio28bMpELFNA.jpg
Tältä voi näyttää pienempien retken jälkeen, kun kertakaikkiaan ei vaan jaksa kävellä takasin Vilskeelle.

Tältä voi näyttää pienempien retken jälkeen, kun kertakaikkiaan ei vaan jaksa kävellä takasin Vilskeelle.

Metsässä olemme myös napannut kuvia pikkusista. Kuvissa näkyi kuinka hauskaa lapsilla oli metsässä, sekä kuinka paljon monet tykkää siitä kun heistä ottaa kuvan ja näyttää sen heille.

fullsizeoutput_127a.jpeg
fullsizeoutput_1276.jpeg
fullsizeoutput_1275.jpeg
fullsizeoutput_1267.jpeg
IMG_3363.jpg
fullsizeoutput_1247.jpeg
IMG_3333.JPG
IMG_3331.JPG
fullsizeoutput_123c.jpeg
fullsizeoutput_124f.jpeg

Meillä on riittänyt vilskettä ja vipinää sekä olemme puuhailleet kaikkea kivaa. Pikkuvilskeessä vietetään parhaillaan eläinviikkoja ja opettelemme tunnistamaan metsän eläimiä sekä koti- ja maatilan eläimiä.

Tästä on hyvä jatkaa puuhastelua ja kevään merkkejä alkaa jo näkymään, onneksi!

  • Cassu

Toiminnallinen oppiminen

Minulta
kysytään usein miten eskarimme eroaa muista eskareista, muuten kun että olemme suurimman
osan ajasta luonnossa?

Mitätarkoittaa toiminnallinen oppiminen?

Tämä on minun ”rakas lapseni” kaiken alku ja juuri Vilskeen syntymiseen. Olen entisessä
elämässäni kehittänyt toiminnallista oppimista yli 15-vuotta. Matka oli pitkä
mutta antoisa.

Urani alkuvaiheilla meillä oli käytössä esiopetuksessa kaikilla lapsilla omat tehtävä
kirjat. Etenimme kirjaa säännöllisesti täyttäen monta päivää viikossa ja
mihinkään muuhun ei oikeastaan jäänytkään aikaa. Teimme sitä hyvin
orjallisesti. Sanon hyvinkin orjallisesti siksi, koska se tuntui välillä aika
haastavalta.

Kirja itsessään, kun sopi vain pienellä prosentille lapsista, niin sanotuille ”keskivertolapsille”. Aina oli
iso joukko lapsia, jotka kokivat kirjan liian helpoksi, he lukivat melkein, kädentaidot
olivat vahvat ja tehtävät tuntuivat liian helpoilta. Sitten oli toinen joukko,
joka ei kerta kaikkiaan pystynyt istumaan ja tekemään jatkuvasti tehtäviä.
Kynän käsittely tuntui vaikealta ja tylsältä. Kirjan aiheet, vaikka ne oli
kuinka huolella ja pedagogisesti valittu, eivät kiinnostaneet.

Minä opettajana koin etten pystynyt antamaan kenellekään mitään, vähiten niskaan
hengittäville vanhemmille, jotka kyttäsivät kuinka tehtäväkirjan tehtävät
edistyvät ja onko ne kaikki tehty. Suorittaja lastentarhanopettaja Henna, pisti
lapsetkin suorittamaan, lapsilähtöisyydestä ja osallisuudesta viis, hommat on
tehtävä!

Pikku hiljaa jäi pois tehtäväkirjat. Väänettiin monen tasoista monisteharjoitusta,
jokaiselle jotakin ja aloitettiin vähitellen muuttamaan opetusta
leikinomaisemmaksi ja ottaa mukaan toiminnallisuutta.

Tämä sai minut heräämään. Liikunnan puolestapuhujana
näin mahdollisuuden mikä tässä piili. Saman aikaan aloitin lisäopinnot lasten
liikunnan kehittämisen alalla ja opiskelin mediakasvatusta.

Lapset ovat otollinen ja aina yhtä avoin maaperä tehdä kokeiluja. Aloitimme luoda uutta.
Viedä opetusta entistä enemmän ulos ja tehdä asioita mielikuvituksen ja
toiminnan avulla.

Tulokset olivat huikeita.

Meillä oli hauskaa ja kaikki oppivat kuin huomaamatta. Minunkin levoton sieluni koki että
sai vihdoinkin mahdollisuuden auttaa kaikenlaisia lapsia oppimaan.

Toki jouduin tekemään iltaisin paljon töitä. Materiaalia oli luotava ja lasten tasoerot oli
huikean isot, ovat edelleen. 6-vuotiaat lapset kuin kehittyvät hyvin eri
tahtiin riippuen luonteesta, ominaisuuksista, perheen ja varhaiskasvatuspaikan
aikaisemmasta tavasta toimia.

Mitä me sitten teimme?

Teimme sen kaiken minkä aikaisempikin esiopetussuunnitelma vaati, eli opetimme lapsille
asiat jotka lapsi tarvitsee ennen koulun aloitusta, mutta teimme sen kuuntelema
lapsia, havainnoimalla heitä entistä enemmän ja elämällä hetkessä paremmin.

Tartuin kiinni ideoihin pienissä hetkissä ja vein opettamisen aiheet sinne. Lapset
alkoivat kysellä entistä enemmän. He janosivat tietoa ja me haimme sitä yhdessä,
tutkimme. Lasten ajattelu ja päättelykyky kehittyivät huimasti. Yhdessä
tekemällä sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot nousivat ihan uudelle tasolle.

Tätä pitää olla varhaiskasvatuksen!

Loimme uuden varhaiskasvatuksen ennen kuin uusi varhaiskasvatussuunnitelma oli edes
kirjoitettu. Sitten tuli se kauan odotettu uusi valtakunnan varhaiskasvatussuunnitelma
jossa puhuttiin lapsilähtöisyydestä, lapsen osallisuudesta, pedagogisesta
dokumentoinnista.. Siitä mitä me olimme kehitelleet ja tehneet jo vuosia.

Sitten tuli ihmeellisiä sattumuksia, tähtikuviot oli oikeat, tai ihan mitä vain mutta minun
ja Kalervon oli oikea hetki löytää elämämme tehtävä ja me loimme Vilskeen.


Kyllä minä taas nautin, kun pääsin eskarilaisten kanssa luontoon.

Ensin harjoiteltiin kirjaimia, etsimme niitä luonnosta.

kirjaimet1.jpg
kirjaimet 4.jpg
kirjaimet3.jpg

(myöhemmin jatkamme niiden työstämistä vielä muovailuvahalla, piipunrasseilla, hamahelmillä,
piirtäen jauhoon ynm. ennen kuin niitä edes harjoitellaan kynällä.

Sitten pelailtiin vähän yhdessä ja sitten hetki leikille. Lapset tarvitsevat leikkiä.
Kaikki lähtee siitä. Se on paras mahdollinen maaperä opettaa uutta. Niinpä
leikit venyivät sillä ei me maltettu lähteä Vilskeeseen. Jatkoharjoitukset ja
työstäminen ennätetään tehdä kyllä ruuankin jälkeen, nyt leikitään..

Menin leikkeihin mukaan.

Kääpiöt kultakaivoksessaan. Okei suojalasit puuttui, sillä leikki eteni niin nopeaa
tahtia ettei niitä nyt oltu huomattu ottaa mukaan mutta kääpiöt työskenteli
varoen ja ensi kerralle lasit mukaan.

kääpiöt.jpg
uuno.jpg
lauri.jpg

Kääpiöt siis hakkasivat kiviä ja tutkivat niitä. Jokaisen kääpiön repusta löytyi kotiin
vietäväksi kasa kultaa (sori kotijoukot), mutta lupasin, että pidämme myös arkeologiset
kaivaukset kurssin eskarissa jossa tutkimme kiviä, maata ja maaperää kun kevät
tulee.

Farmarileikkki

Miten lehmiä oikeasti lypsetään ja mitä maidosta voidaan tehdä? Tässä on meidän mahtava
pelto!

farmarit.jpg

Grillikemut

-  Mitäs pojat puuhailee?

-  Me tehdään tätä grillimaustetta hiomalla näitä puita.

-   Ahaa, missä grilli? Mitä valmistelette?

-  No tässä. Nämä lihat pitää maustaa. Henna voitaisko me opetella vuolemaan
puukolla?      
- Voidaan. Puhun Kalervon kanssa. Keväällä kun meillä on erätaidon viikko,
silloin opitte varmasti.

grillimestarit.jpg
sisu.jpg

 Merikissa ja keijut.

On myös leikkejä mihin ei aina aikuista haluta. Ja ehkei minulla ole juuri tänään edes keiju olo. :D

merikeijut.jpg

Joillakin lapsilla on kyky nähdä enemmän kun toisilla. Tai he
katsovat maailmaa erisilmin. Niin kuin nämä ihanat herkkis tyttömme.

He vain istuivat ja tuijottivat. Nappasin heistä kuvan ja
hiivin heidän viereen.

-        Mitäs tytöt?

-    Henna, katso kuinka kaunista täällä on.

En kyennyt tekemään muuta, istuin siihen heidän viereen.
Kyllä, maailma on todella kaunis paikka.

maisemat.jpg

Henna







Paikan jossa
toiminnallinen oppiminen alkaa jo ihan pienestä, se on kaiken perusta ja
huipentuu eskarivuoteen.










Eskareiden tammikuu

Kuva1.png

” Tässä me oltiin kiivetty Salaiseen Maahan ja  katsotaan hienoja maisemia. Oli tosi tuulinen
päivä ja tuuli meni ihanasti kasvoihin. ”                                         
- Salme & Aino –


Salainen Maa on
eskareille tärkeä ja vähän jännittäväkin luontoseikkaillupaikka. Joka viikko
reppuun pakataan omat eväät ja kivutaan Salaisen Maan korkeille kallioille ja
puiden siimekseen. Upea luonto innostaa rakentamaan majoja, löytämään vaikkapa
muurahaispesiä ja antaa virikkeitä seikkailuleikkeihin. Jättiläismuurahaispesä
herätti ihmettelyä ja keskustelua eläinten kodeista ja niiden rakentamisesta.
Yhtenä tammikuun päivänä vitivalkoinen lumikko kurkki kivien välissä ”kukkuu
piiloa” monta minuuttia eskareiden riemuksi. Koko joukko seurasi hiiren hiljaa
mistä kolosta lumikon pää pilkahtaisi. Lintubongausretkellä etsittiin lintujen
hiljainen lintujen tarkkailupaikka ja kerättiin rasteja bongatuista linnuista.
Lintukirjoista yritettiin tunnistaa lintuja ja pohdittiin lintujen kokoa.
Tärkeimmiksi taidoiksi lintubongaajille todetttiin liikkumaton hiljainen
tarkkailu, tarkat silmät ja korvat. Metsäretkillä voi yllättäen löytää uusia
asioita, kun pysähtyy tarkkailemaan. Metsästä voi löytää myös monenlaisia asioita,
joita voi keräillä ja vaikkapa koota ryhmässä perheen sisarukset ja lemmikit
yhteen laskettavaksi.

Kuva2.png
Kuva3.png
Kuva4.png

Salaisessa Maassa on aloitettu jännittävää Ronja Ryövärintyttären tarinaa ukkosenjyrinän
ja myrskyn säestyksellä. Ajattarien ja männiäisten maailma sekä Matiaksen
linnan tapahtumat ovat vasta aluillaan mutta monta teemaa on jo noussut kirjan
tarinasta.

Kuva5.png
Kuva6.png

Rohkeuden kasvattaminen on yksi Ronja-kirjassa esiintullut
haaste vaikkapa pelottavia ja uusia asioita harjoiteltaessa. Rohkeustaitoja voi
harjoitella vaikkapa leikin kautta ”Kuka pelkää männiäistä?” tai rakentamalla
yhteisesti sillan suuren vesiesteen ylittämiseen. Eskarilaisille moni asia on
vielä uusi (esim uuteen leikkiin osallistuminen, kertominen muille omista
asioista) ja jännittävä- kaikkea on oikeus vielä harjoitella, ei tarvitse vielä
osata. Omaa rohkeutta harjoitellaan joka päivä. Onnistumisien ja
harjoittelun kautta rohkeus lisääntyy ja moni asia tulee helpommaksi .

Ystävyyden
teema tulee suuresti esille Ronja Ryövärintytär-kirjassa. Ystävyyden taitoja ja
kaveritaitoja voi harjoitella monin eri tavoin. Metsässä lähetettiin Ystävyyden
viestejä, jossa jokainen sai ystävyyden viestin langan muodossa ja jokaisella
oli tärkeä rooli langan kuljettamisessa. Eskareiden mielestä tärkeintä oli
rakkaus ja saada kaikki mukaan Ystävyyden lankapiiriin.

Sillalla.jpg

Hippulavimpuloiden alkuvuoden kuulumisia

Vaikka Helmikuu on jo kohta puolivälissä, on
pakko palata silti vielä vähän joululoman jälkeisiin tunnelmiin. Lapset
nimittäin aina välillä yllättävät niin, että me aikuiset ihan liikutumme. Näin
kävi, kun arjen taas alettua, lapset kertoivat muistojaan joulusta ja
parhaimmista joululahjoista. Ne tärkeimmät lahjat eivät olleetkaan Frozen-nuket
tai Radio-ohjattavat autot. Ne olivat jotain ihan muuta. Kyllä se vaan
herkisti, kun yksi lapsista kertoi silmät tuikkien uudesta punaisesta
sadetakistaan ja miten yksi poika oli ikionnellinen uudesta
piirustuslehtiöstään. Myös ihanat pörröiset töppöset olivat olleet se mieluisin
joululahja. Se, mitä lapset arvostavat, on usein jotain hyvinkin pientä, mutta
heille suurta ja merkityksellistä.

Toissa viikolla lapsilla oli virtaa ihan
hurjasti, mikä näyttäytyi jo hieman ylienergisyytenä. Aikuisten energiat eivät
yltäneet lähellekään lasten tasolle, mikä aiheutti pienimuotoisen
törmäyskurssin aikuisten ja lasten kesken. Lapset ovat taitavia lukemaan
aikuisten mielialoja ja energioita. Niitä ei pysty peittelemään. Päivä saatiin
kahlattua läpi, mutta meillä aikuisilla oli päivän päätyttyä vähän paha mieli.
Onneksi aina tulee uusi päivä, uusi tilaisuus, uusi mahdollisuus. Itselleen
pitää olla armollinen. Seuraavana päivänä löytyi taas yhteinen sävel hommaan.
Yhdessä sovittiin, aikuiset ja lapset, että tästä tulee hyvä päivä! Ja siitä
hitsi vie tulikin sellainen!😊

Palatakseni vielä tuohon asiaan siitä, miten
pienetkin jutut voivat olla lapsille todella merkityksellisiä ja suuria, niin
lapset saivat tuosta onnistuneesta päivästä (erityisesti miellyttävästä
satuhetkestä) 10 pistettä ja papukaijamerkin. Ja niistä todella iloittiin!

Kuva1.png

Kun on paljon liikettä ja ääntä, sen
vastapainoksi pitää välillä pysähtyä. On tärkeää etsiä lapselle mukavia ja
toimivia rauhoittumiskeinoja. Yksi tällainen toimiva tapa rentoutua on
äänimaljat. Lapset toivoivat Hennalta äänimaljatarinaa. (On muuten ihan
mahtavaa, kun me aikuiset osataan kukin erilaisia juttuja!) Jokainen lapsista
kuunteli selinmakuulla omalla paikallaan tarinaa ja äänimaljojen värähtelyä.
Rentoutumisen jälkeen maljoihin on mukava tutustua tarkemmin ja ehkä itsekin
kokeilla, minkälaista niitä on soittaa.

Kuva2.png

Säästä on tänä talvena juteltu varmasti ihan
riittämiin. Talvi on ollut märkä ja vähäluminen! Välillä kurahousujen pukeminen
on todella tympinyt! Ulkona on pitänyt mäenlaskun sijaan keksiä muuta
tekemistä. Syksyllä harjakorkeuteen nousseet leikkimökit ovat ainakin olleet
lasten mieleen ja kovassa käytössä.

Kuva3.png
Kuva4.png

Myös metsässä syntyy aina ihan huikeita
leikkejä! Metsä on lasten ihmemaa.

Kuva5.png
Kuva6.png

Eräänä kauniina aamuna, myös merenpinta oli
saanut hennon jääpeitteen.

Kuva7.png

Sitä piti lähteä tutkimaan lähempää. Lapset
tekivät kaisloista pilkit ja pian ranta täyttyi pikku kalastajista.

Kuva8.png

Jäänpinta oli hauras, mutta niin kaunis. Se
piti ikuistaa myös paperille. Vesiväreillä ja tuorekelmua rypistämällä saatiin
tehtyä upeaa jäätaidetta.

Kuva9.png
Kuva10.png
Kuva11.png

Lasten ideoihin ja toiveisiin tarttuminen on parasta! Mikä olisikaan parempaa kuin pukeutua
prinsessaksi tai supersankariksi ja uppoutua sadun ja leikin vietäväksi yhdessä
ystävien kanssa. Yhtenä perjantaina meillä oli juuri tällaista. Prinsessat ja
keijut liihottelivat ja tanssivat samalla, kun supersankarit, tiikeri ja
palomies eläytyivät rooleihinsa toisaalla. Leikki todella ansaitsee aikaa ja
tilaa! Leikin avulla opitaan monenlaisia taitoja, mutta ennen kaikkea leikki tuottaa lapselle suuria mielihyvän tunteita. Joka päivä on leikkipäivä, mutta myös Vilskeen kaikkien lasten yhteiset suuret leikkipäivät toteutuvat säännöllisesti.

Kuva12.png
Kuva13.png

”Minun ystäväni on kuin villasukka, joka
talvella lämmittää, minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut
hymyilemään.

Ota kädestä kiinni tule tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan. Miten aurinko laskee puiden taakse ja saa taivaan punertamaan.

Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin, oppia tän maailman paljon paremmin. Kun mä sitten joskus olen aikuinen. Toivon, että oppimasta koskaan lakkaa en.”

Perjantaina vietetään ystävänpäivää, ollaan
ihania toisillemme.

Ansu