Joulu on taas, joulu on taas..

Pikkutalon kuulumisia...

Dokumentoijana; Ansu

Marraskuun lopussa maa ei ollut vielä saanut lumipeitettä ja ilma oli aika sateinen ja kurja. Onneksi mieli oli silti iloinen!😊

unnamed.jpg

Kun ei kerran lunta satanut, sitä piti itse tehdä! Oli ihanaa päästä repimään sanomalehtiä. Lumienkelitkin onnistuivat hangen keskellä.

unnamed61QBOGBG.jpg
unnamedTSK6S0Y3.jpg

Viimein koitti pikkujoulu ja sai tontuilla luvan kanssa!🎅🏻

eino.jpg

Eskarit olivat viettämässä pikkujoulua kanssamme. Tunnelma oli iloinen ja lämmin. ”Tonttu lähti matkaan valjaissansa kukko...”

pienet.jpg

Pikkutaloon oli ilmestynyt pieni ovi, tontun ovi. Joka päivä sitä piti käydä ihmettelemässä. Välillä postilaatikkoon tuli tärkeää tonttupostia.

ovi.jpg
tonttunkirje.jpg

Me kävimme viemässä korttitervehdykset naapureihin, palvelutaloon ja toimintakeskukseen.

pariskunta.jpg

Joulukiireiden keskellä parasta on kiireetön leikki ystävän kanssa. ❤️

Sitten piparihommiin! Iloiset leipurit tekivät monta pellillistä herkullisia joulupipareita.
 

lennu.jpg
marella.jpg

Tulihan se talvi vihdoin! ”On hanget hohtavat nietosten...” Ja heti piti kaivaa pulkatkin esiin!

IMG-20171213-WA0043.jpg

Eskarilaisten Lucia-kulkue kävi tuomassa iloa ja valoa meille ja päivään kuului tietenkin Lucian-päivän pullat .

pullat.jpg

Myös itse tehdyt joulupiparit maistuivat mitä parhaimmilta!

anniina.jpg

Hetkinen, mitä se tonttu olikaan tuonut? Tuttu tonttu oli koko syksyn tarkkaillut pikkuväen touhuja ja ihaillut miten reippaita ja osaavia he jo ovatkaan! Joka päivä he oppivat uusia asioita. Pitäähän tuollaisille murusille tuoda pienet jouluyllätykset!

lahja.jpg
aukaisiat.jpg

Kun ei ole kiire, voi pysähtyä kuuntelemaan ja katselemaan. Aistimaan ihanaa joulun tunnelmaa.

milo.jpg

Joulunodotukseen kuului myös ihana joulusauna! Onnelliset pikkuihmiset pääsivät löylyttelemään ja suihkuttelemaan.

aapo.jpg
IMG-20171219-WA0000.jpg

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää tämä syksy. En malta odottaa, mitä kaikkea ihanaa Uusi vuosi tuo tullessaan!

Hippuloiden, väkkäröiden ja säkkäröiden joulukuulumiset

Dokumentoijana; Wilma

Säkkärät, Väkkärät ja Hippulat ovat tutustuneet vuodenaikojen vaihteluun ja miten se näkyy luonnossa sekä sen eläimissä. Ollaan mietitty myös, miten eläimet talvehtivat ja millaisissa pesissä he asuvat sekä mitä eläimet oikein syövät. Joidenkin eläinten turkki muuttuu valkoiseksi, toisten harmaaksi ja jotkut eläimet lentävät etelään ja jotkut taas nukkuvat talven yli. Lapset olivat myös kiinnostuneita hyönteisten talvehtimisesta, joten myös muurahaiset ja kastemadot olivat mukana projektia. 

kuva.jpg
kuva2.jpg

Säkkärät saivat piirtää haluamansa eläimen. Eläimiä sijoitettiin suureen kesä- sekä talvimaisemaan yhdessä pohtien. 

lapsetkuvassa.jpg

Joulun odotus ja talven riemu on ollut huipussaan. Ollaan koristeltu Vilskettä talvimaisemin ja hienoin taideteoksin. 

maalaamassa.jpg

"Tup, tup, tup.." Tuputtelimme syksyisten lehtien päälle lunta. Samalla myös saimme miettiä miten lehdet tippuvat puista ja lumi peittää lehdet maassa. Toivoimme myös, että saisimme pian jo maan pinnalle ihan oikean lumipeitteen. 

Olemme laulaneet paljon pakkaslauluja ja lumilauluja. Yksi lapsi kysyikin: "Miksi meille tulee talvi?" No tämähän haastoi kertomaan pienelle lapselle maapallon pyörimisestä ja auringon kiertämisestä! Mietimme myös pakkasta ja lunta sekä millaisena lumi tulee alas, jos ei olekaan pakkasta. 

tytöt.jpg

Ja kyllähän sitä lunta tuli kuin tulikin! Myös harmaat pilvet väistyivät auringon tieltä ja saimme nauttia ihanista keleistä ja lumileikeistä.

”Tässä on mun jälkiä ja tossa koiran jälkiä!” , tutkimme yhdessä maassa olevia jälkiä.

ihanuus.jpg

"Tänään paistaa aurinko!" Yksi pienokainen ihaili ikkunasta päiväunien jälkeen.

Lumen muuttaessa muotoaan loskaiseksi, on tämä lisännyt pohdintoja: Miksi pitää laittaa kurahousut? Miksi tänään lumi on märkää? Mistä se johtuu?

Olemme rentoutuneet ja rauhoittuneet ihanien jouluisten satuhierontojen avulla. Satuhierontaa on tehty sekä pareittain että letkassa. Joulusadut ovat olleet myös suuressa suosiossa ja joitakin satuja on luettu moneen kertaan lasten pyynnöstä.

paini.jpg

Tässä kuvassa tonttupainia, tarkoituksena saada kaveri kumoon!

miki.jpg

Jouluun on myös valmistauduttu leipomalla mitäs muutakaan, kuin pipareita!

Vilinöiden joulupuuhat

Dokumentoijana; Sara

Kuten koko kartanon väki, olemme seuranneet tonttujen muuttoa Vilskeeseen. Ensimmäisen oven ilmestymisen jälkeen Vilinätkin laittoivat omat tonttulakkinsa päähän. Yhtenä aamuna aloitimme yhteisen tonttukyläleikin satusalissamme, ja se laajeni pian. Meillä oli äiti- ja isätontut, lääkäritonttuja, kauppatonttuja ja korjaajatonttuja. Yksi tontuista oli sairaana, joten hänelle tehtiin peti ”uunin päälle”. Muut tontut hoitivat kipeää tonttua, toivat hedelmiä, vitamiineja ja kuumaa glögiä lämmikkeeksi. Yksi tontuista rakensi veneen, jonka kyytiin laitettiin pystyyn apteekki ja liikkuva sairaala. Lääkäritonttu kävi hoitamassa flunssaisia tonttuja, jotta nämä paranisivat jouluksi. Korjaajatontut korjasivat tuoleja ja jopa Joulupukin puhelimen. Se olikin haastava tehtävä, mutta puhelin tuli kuntoon. Joulupukin kuuma linja on siis tänä jouluna paremmassa kunnossa kuin koskaan!

IMG_20171219_195004.jpg

Piparitontun muutettua Vilskeeseen Vilinät ovat leiponeet useaan otteeseen pipareita. Niitä tehtiinkin monta pellillistä. Eräät keksivätkin nokkelasti, että isoon pipariin voi tehdä pienemmällä muotilla reiän. Tai sitten voidaan yhdistää kaksi piparia laittamalla ne pellille vierekkäin.Yksi Vilinöistä tiesikin kertoa muille, ettei raakaa taikinaa kannata syödä paljoa: ”koska siinä on kananmunaa ja voi tulla maha kipeäksi!”

IMG_20171211_101154.jpg
IMG_20171214_094516.jpg

Kartanon yläkertaan muuttanut Lahjatonttu pyysi kaikkia lapsia ja aikuisia antamaan aineettomia lahjoja: eli antamaan toisille hyvän mielen, ostamatta mitään tavaraa. Tonttutytöt järjestivät yhteisen tonttudiscon, jossa isommat tanssittivat pienempiä. Pojat innostuivat ja auttoivat laittamaan pedit valmiiksi lepohetkeä varten. Miten ihania ja tomeria he ovatkaan!

IMG_20171208_132005.jpg

Saunatonttu kutsui meidät saunomaan, ja nautimme todenteolla vesileikeistä ja löylyistä. Eräs Vilinä kommentoi saunahetkeä: "Oli kivaa.. Mutta meillä ei kyllä ollut hiutaa.." Hiutalla siis tarkoitti vihtaa! 

Jouluna masu täyttyy (tai ainakin maistamme :)) jouluruokaa. Se olikin monelle elämys!

IMG-20171220-WA0012.jpg

Yhden poikaporukan kanssa laskimme, montako yötä jouluun on. Astuimme yhtä monta rapun askelmaa kartanon portaissa. Nyt kun joulu on vielä lähempänä, ei enää astuta kuin muutama askel..

Eskareiden joulukuulumisia

Dokumentoijana; Peppi

Eskareiden joulunaika on kulunut leppoisasti yhdessä ystävien kanssa leikkien, liikkuen ja laulaen. Yhdessäolo kuvastaakin eskareiden ja koko Vilskeen joulun aikaa parhaiten. Seuraavaksi hetkiä eskareiden loppuvuodesta 2017: 

Eskarit pääsivät kurkistamaan jälleen koulumaailmaan vieraillessaan Ilpoisten koululla. Vierailu tapahtui mukavaan aikaan, sillä alaluokkien koulutorilla oli juuri tuona päivänä joulunavajaiset. Eskarit pääsivät satuilemaan jouluisista kuvista ja koululaiset kirjoittivat wordilla sadut puhtaaksi. Lopuksi sadut kuvitettiin ja voi, miten mielikuvituksellisia ja jännittäviä niistä tulikaan! Vierailun aikana eskareiden tunteet vuorottelivat jännityksestä innostukseen ja ihmetyksestä riemuun.

Jesper.jpg
Jamil.jpg

Lintutorneilla kävimme laulaa lurauttamassa joululauluja kulkusten kera. Eväiden syönnin aikana myös tonttu kävi kurkkimassa, mitä eväitä lapset olivat pakanneet mukaansa...Lapset ottivat ilon irti retkestä ja vaatteet olivatkin sen jälkeen kurasta kankeat. Hauska ohjelmanumero saatiin myös siitä kun vaatteet pestiin kastelukannuilla ja suihkuilla ennen kun ne laitettiin kuivumaan.

Tonttu.jpg
Kurat.jpg

Itsenäisyyspäivän aikoihin harjoittelimme Suomen lipun piirtämistä samalla kun lapset kertoivat ajatuksiaan Suomesta. Piirroksista saimme hienot koristeet upeaan itsenäisyyspäivänjuhlaamme. 

Siis se kuuluisa itsenäisyyspäivä, jolloin Suomi täytti 100 vuotta!

Itsenäisyys.jpg

Askartelut jatkuivat seuraavalla viikolla, kun tontut avasivat Vilskeeseen korttipajan. Innokkaana eskaritontut alkoivat ideoimaan kortteja, jotka he lähettäisivät heille tärkeälle ihmiselle. 

Päivä, jolloin lähdimme kortteja postittamaan oli kaunis: Lunta tuiskutti taivaan täydeltä ja maa oli valkoinen. Täydellinen sää joulukortin lähettämiseen! Postilaatikolla oli arvokas hetki, kun lapsi sai itse postittaa korttinsa joululaulun soidessa taustalla.

"Meneekö tämä oikeasti toiselle puolelle maailmaa? Meneekö se lentokoneella?" kysyi eräs lapsista, jonka kortti lähti Australiaan asti :)

kortit.jpg
iitu.jpg

Lucianpäivänä ihana Lucia-neito kulkueineen kiersi Vilskeessä esiintymässä ja jakamassa Lucianpullia. Kulkue kävi vierailemassa myös pikkutalossa sekä naapurissa vanhuksille, jotka ilahtuivat kovin saadessaan Lucian ystävineen laulamaan heille.

(Tästä saimmekin idean, että menemme koko eskariporukalla laulamaan joululauluja vanhainkotiin ennen joulua, vanhukset kun siitä niin ilahtuvat! Ei aina tarvitse antaa konkreettista lahjaa vaan pelkkä laulu voi ilahduttaa.)

luciat.jpg

Viime viikolla lähdimme bussin kanssa keskustaan katsomaan Turun joulutunnelmaa. Lapset ihastelivat upeita jouluvaloja, kuten myös jouluisia näyteikkunoita. Päällimmäisenä meille jäi kuitenkin mieleen Raunistulan nukkekotiyhdistyksen luoma jouluikkuna, jossa huopahiiret seikkailivat eri saduissa. Siinä meillä olikin hauskaa tekemistä kun laskimme, kuinka monta satua tunnistimme ikkunasta. Lopuksi meille tarjottiin vielä piparit ja mehut.

ikkunat.jpg
IMG_20171214_095913.jpg

Myös kauppahallissa oli tunnelmaa...

kauppahalli.jpg

Kalatiskin myyjä heitti kinkkisen kysymyksen: "Tietääkös joku, mikä kala tämä on?" Ja heti perään vastaa muuan kalamies eskariporukasta "No tottakai! Sehän on ahven!" Lisäksi saimme maistella viikunoita. Muutaman suusta kuului maistelun jälkeen: "Saaks lisää?" Mutta jätimme kohteliaasti  viikunoita myös muille asiakkaille.Eskareiden touhuista riittäisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta tiivistän loput muutamaan jouluiseen kuvaan:

aatu.jpg

Piparinleivontaa kieli keskellä suuta.

kenttä.jpg

Jättiläismäinen U-kirjain!

viola.jpg

Tonttu ja torni "Tää on korkeempi ku aikuinen!!"

minsku.jpg

Lumienkeli koskemattomaan lumeen (Vilskeen pihalta on vaikea löytää kohta josta joku ei olisi jo kipittänyt)

anna.jpg

"Hei tää lumilyhty on tontun koti! Kun se tulee kotiin se sytyttää tuikun ni siitä tietää et se on kotona."

Nyt on aika levätä ja rauhoittua joulun viettoon. Ensi vuonna eskarit ovat taas valmiina vastaanottamaan uusia oppeja ja ihmettelyn- ja tutkimisen aiheita!

Hulinoiden jouluiset kuulumiset

Dokumentoijana; Wilhelmiina

Joulukuun ajan olemme pyrkineet hieman rauhoittumaan ja rentoutumaan. Joulua kohti mentäessä, olemme ahkerasti laskeneet päivä jouluun. Olemme etsineet jokaisen joulumieltä ja joulurauhaa. Olemme pyrkineet tekemään hyviä tekoja kavereita kohtaan, sekä pohtineet joulun merkitystä. Perinteiset joululaulut raikaavat aamupiireissämme ja kulkuset kajahtelevat. Mikäs sen parempi paikka etsiä joulumieltä ja joulurauhaa, kuin metsä!

hanki.png

Läpi joulukuun on Vilskeen kartanoon ilmestynyt pienen pieniä jouluisia tontunovia. Tonttuovia ovat lapset etsineet ja löytäneet niin yksin, kuin yhdessäkin. Viikoittain Vilskeeseen muuttaneen uuden tontun myötä on aina tullut jouluinen tehtävä. Ensimmäisenä Vilskeeseen oli muuttanut postitonttu. Hän toi meille tehtäväksi askarrella joulukortteja ja lähettää niitä meidän läheisille, ystäville ja sukulaisille. Oi kuinka mukavaa olikaan askarrella joulukortteja ja pohdiskelle, kenelle kortin haluaa antaa tai lähettää. Niin naapurit, kuin mummit ja kummitkin tuli huomioiduiksi lasten korteissa.

Toisella joulukuun viikolla päiväkotiimme muutti taas uusi tonttu, piparitonttu. Hänen toiveestaan ryhdyimme ahkerasti leipomaan pipareita, niin isoja kuin pienen pieniäkin pipareita. Hulinat nauttivat leipomisesta, itselle mieluisten piparimuottien valitsemisesta, taikinan kaulimisesta, sekä ennen kaikkea raa`an taikinan maistelusta. “Taikinasta voi tulla vatsa kipeäksi, siksi sitä ei saa syödä paljoa”.  Lapset jakoivat tietouttaan toisilleen.  Toki valmiit piparit lämmittivät lasten mieltä ja masuja. Jouluun on enää 12 yötä!

pöytä.jpg

 

Joulukuun kolmannella viikolla lahjatonttu muutti Kartanoon. Hän toikin kirjeensä mukana meille paljon pohdittavaa. Millaisilla teoilla saisimme eläimet ja ihmiset onnelliseksi ja iloiseksi? Mitä hyvää me voisimme tehdä toisten puolesta, millaisen aineettoman lahjan voisimme antaa ja kenelle sen antaisimme? Lasten kanssa keskusteltuamme päädyimme siihen, että jokainen vie edes yhden siemenen metsään eläimille.

IMG-20171220-WA0008.jpg

Viimeinen tontunovi ja viisi yötä jouluun! Saunatonttu toivotti meidät kaikki tervetulleeksi saunomaan! Kartanon sauna lämpeni aamusta asti ja pikkuväki pääsi ensimmäisenä saunomaan. Ihana uutinen Hulinoille, nimittäin saunatonttu oli varannut hulinoille avantosaunan, jonne pääsemme huomenna toden teolla nauttimaan! Sauna pillimehut ja jäätelö kuuluvat tietysti asiaan. Oi kuinka tämä joulu on jännittävää aikaa! Naurua, punaisia poskia ja joulumieltä luvassa.

IMG_20171220_162558.jpg
IMG-20171220-WA0035.jpg

Ihanien viikoittaisten tonttuovien lisäksi, olemme ehtineet rauhallisesta joulunajasta huolimatta puuhastelemaan lasten toiveiden mukaan vaikka ja mitä.

Olemme käyneet vähintään kerran viikossa metsässä, mikä sen parempi paikka lapselle leikkiä. Hulinoiden oma tukikohta Railo on tarjonnut lapsille majanrakennusta, liukurilla laskua, kiipeilyä, lumimajoja, sekä paljon muuta.

hankilapset.png

Joulu on rauhan ja rakkauden aikaa, mutta minkä takia sitä joulua juhlitaan?

-          ”että saisimme lahjoja”

-          ” koska se on kivaa”

Näiden vastausten jälkeen hulinat lähtivät katsomaan jouluevankeliumia. Jouluevankeliumin jälkeen lapset kertoivat, että joulu on Jeesuksen syntymäpäivä ja sitä vietetään jouluaattona 24.12. Ja kyllä, lahjojen antaminen kuuluu jouluun.

Lasten toiveesta jouluumme mahtui myös pizzaperjantai. Leivoimme itse pizzataikinan ja pilkoimme täytteet, sekä täytimme pizzat, nam kuinka hyvän välipalan loihdimmekaan! Ja mikäs sen parempaa kuin pizzaperjantai!

p.png

Olemme päässeet katsomaan myös Lucian päivän kunniaksi eskarityttöjen Lucia kulkuetta, sekä maistamaan Lucia pullaa. Hulinatytöt ilmoittivatkin jo, että ensi vuonna he ovat Lucia kulkueessa!  

IMG_20171213_182334.jpg

Lähdimme hulinoiden kanssa bussilla kaupunkiretkelle, katsomaan keskustaan joulusiltaa, sekä herkuttelemaan Halliin. Söimme pullaa, pipareita, sekä joimme glögiä. Turun keskusta tarjosi meille kauniin joulusillan, sekä Hallin herkkujen lisäksi, myös kauniita jouluisia näyteikkunoita, sekä joulutorin. Keskustassa riitti ihmettelemistä. Onnistuneen retken päätteeksi pieni lepohetki tonttu Toljanterin kanssa maistui jokaiselle. Huh, kuinka tämä joulu onkin raskasta.

kaupungilla.png

Eilen pääsimme nauttimaan lukiolaisten tarjoamasta satuhetkestä. Ihanat lukion kirjakerholaiset saapuivat luoksemme hemmottelemaan hulinoita. Erilaisia satuja ja jokaiselle sadulle oma lukijansa. Oi kuinka ihanaa satujen kuuntelu aikuisen sylissä ja kaverin vieressä onkaan! Ja miten tärkeä taitoa on osata kuunnella, keskittyä ja rauhoittua hetkeksi.

Torstaina on enää 3 yötä jouluun! Viimeisenä, muttei vähäisimpänä joulukuun ohjelmistossa meillä on seurakunnan vierailu. Katsotaan, mitä ihanaa tämä pitää sisällään!

Ihanaa joulunaikaa kaikille, nauttikaa joulusta, niin mekin Vilskeessä tehdään!

 

Rakasta minua eniten silloin, kun sitä vähiten ansaitsen

Meistä kasvattajan tärkein tehtävä on tehdä lapsista onnellisia ja yhteiskuntakelpoisia.

Siksi olemme ottaneet vuoden teemaksi tunnetaidot ja sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen, puhumme elämisen taidoista. Nyt alamme saada palautetta työstämme..

Olin tässä yksi iltapäivä ulkona. Lapsia haettiin kotiin ja pihalla kävi melkoinen vilske. Kaverukset nahistelivat. Toinen ärsytti toista tahallaan ja pienempi kaveri keräsi kierroksia. Tilanne oli jo räjähtämäisillään, otin ärsyttäjän käteeni. Kävelimme, juttelimme ja tilanne rauhoittui itsestään, hänen osaltaan. Ärsyttäjä päästi irti ja rauhoittui, mutta pikkukaveri ei. Sitten, joku muu kommentoi pikkukaverille jotain ihan turhaa ja kuppi meni nurin, hanskat lensi kaaressa ja kiukku tuli.

Otin hanskat ja kävelin kaverin luo.

-Laitetaans  hanskat käteen!

Ei, silloin se tuli oikein valtavana aaltona. Väsy, kiukku, viha, suuttumus. Pikkukaveri veti ihan järkyt raivarit. Hän potki, kynsi ja huusi. Suusta tuli täysin painokelvotonta materiaalia. Pidin häntä sylissä.

-Rauhoitu. Et saa satuttaa itseäsi. Rauhoitu, päästä kiukku ulos.

Silittelin häntä ja kerroin, että hän on tärkeä.

Pikkukaverilla on vahva luonne. Kiukku oli tosi tiukassa. Noin 30 minuuttia yhtä raivoa minun sylissäni, sitten tuli hakija. Olin ihan poikki, mutta niin oli pikkukaverikin, mutta ei hän hevillä luovuttanut. Loppujen lopuksi kun hänet saatiin kotiin jostain juoksi kolmas kaveri, halasi minua ja jatkoi matkaa. Hänen äitinsä tuli juuri sopivasti ja ihmetteli lapsensa halia. Ei ole varsin tavallista, että eskari-ikäinen poika kirmaa halaamaan ”tarhantätiä”. Liikutuin.  Itkua nieleskellen kerroin äidille, että lapsesi sydän on kultaa. Hän näki, kuinka olin toiminut kiukkukaveri kanssa. Hän näki, että kaipasin voimaa ja halia. Ehkä hän pystyi asettumaan kiukkukaverin rooliin ja näki, kuinka kovasti halusin saada hänet onnelliseksi.

Kehuin eskaripoikaa, kiitin. Hän teki kurjasta olostani herkän ja onnellisen.

Rajoja, niitä lapset kaipaavat.

”Rakasta minua eniten silloin, kun sitä vähiten ansaitsen.” Yksi parhaimpia elämänviisauksia.

 

Kun asetamme rajat, se luo turvallisuuden tunteen. Lapsi tietää minun on hyvä olla tässä, minusta pidetään huolta. Minun ei tarvitse miettiä tai kantaa enemmän vastuuta kuin minulle kuuluu. Aikuisen kuuluu olla aikuinen ja kantaa vastuu. Sellaisia aikuisia lapset kaipaavat, varsinkin nämä tulisieluisemmat pikkuihmiset. Raivareiden jälkeen he tietävät, tuo syli on minua varten, tuo aikuinen rakastaa ja he palaavat aina takaisin, lämpimään ja turvalliseen aikuisen syliin.

Jokainen tilanne on mahdollisuus kasvaa. Kaikista tilanteista voimme saada mahdollisuuden oppia ja opettaa. Niinpä palasin edellisenpäivän kiukkutapahtumiin jo seuraavana päivänä, kun uusi tilanne vaati totaalisen pysäytyksen.

Eskaripojilla oli tilanne päällä. Yksi itki ja toinen kiukkusi. Itkijä oli saanut köniin kiukkuavalta ”kuumakallelta”

-Sinä ärsytit!

Aikuinen selvitti tilannetta;

-Tiedättehän pojat, aina puhutaan ennen kun käytetään nyrkkejä..

Pysäytin tilanteen.

-Aloitetaanpa alusta, sinä ärsytit ja sinä kuumuit? Kerronpa teille mitä tapahtui eilen..

Näytin kynsityt käteni. Ystävykset hiljenivät.

-Mitä Henna tapahtui?

Kerroin että toinen ärsytti, toinen hermostui ja minä olin välissä.

-Oliko siinä hallitsematonta vihaa? Kysyi itkijä.

Mistä näitä fiksuja lapsia tulee? Miten he osaavat puhua noin?

-Kyllä, hänellä oli tosi paha olla. Kävimme edellisen päivän tapahtumat vielä yhdessä läpi. Miten viha pitää päästää ulos, mutta ei voi satuttaa koskaan toista tai itseään. Miten toista ei voi ärsyttää tahallaan.

Tilanne muuttui täysin.

Kaverukset pyysivät anteeksi ja miettivät miten ihmeessä näin pääsi käymään? Miten isoveli ärsyttää kotona ja tilanne äityy riidaksi. Kuinka kurjaa se onkaan.

Sitten tuli minun edellisen päiväni pelastaja ”halija”.  Kerroin muillekkin miten hienosti eskarikaveri oli toiminut. Lohduttanut minua. Kuinka tärkeää on myötäelää toisen tunteita.

Kiitin häntä vielä ja kaveritkin olivat samaa mieltä, hienosti tehty!

Tulimme yhdessä siihen tulokseen, ettei tuhmia lapsia olekaan, joskus kuppi vain kaatuu nurin. Opimme hallitsemaan tunteita ja elämään myös toisen tunteita läsnä.

Ei se meille aikuisillekaan ole aina helppoa. Kunpa vain osaisimme puhua ja nähdä niiden tilanteiden taakse. Me olemme onnistuneet löytämään tänne Vilskeeseen aivan ihania ihmisiä töihin. Nämä ihmiset osaavat nähdä tilanteiden taakse, lasten sydämiin.

Heillä on vilpitön halu opettaa sitä myös lapsille.

Kerään tähän muutamia ihastuttavia hetkiä arjestamme. Joskus kuvat kertovat enemmän kun tuhat sanaa, niinpä en edes yritä avata tilanteita.

IMG-20171205-WA0015.jpg
IMG-20171213-WA0000.jpg
IMG-20171205-WA0014.jpg
IMG-20171212-WA0006.jpg

Joulu se tulla tupsahtaa

Varhaiskasvatuksen kentällä käydään suurta keskustelua siitä, mikä on uskontokasvatusta ja mikä on kulttuurikasvatusta.  Nyt varsinkin joulu, nostaa tunteita pintaan. Nykyaikana entistä enemmän perheet haluavat, että lapsella on itse mahdollisuus valita uskonnollinen vakaumuksensa sitten, kun he ovat riittävän isoja siitä itse päättämään. Meillä Vilskeessä palvelusopimusta tehdessä kysytään, saako lapsi osallistua uskontokasvatukseen? Kun perhe kysyy mitä se on? Kerromme yleensä, että meillä se on enemmän kulttuurikasvatusta. Meillä ei ole ruokarukouksia, seurakunta vierailee kerran pari vuodessa ja esittelee yleensä toimintaansa muskarin tai draaman kautta.

Joulu ja pääsiäinen ovat uskonnollisia juhlia jotka ovat vahvasti kulttuuriamme. Enkeli taivaan ja suvivirsi ovat osa oman lapsuuteni rakkaimpia muistoja. Kukapa meillä ei haikeudella muistele sitä tunnetta, kun suvivirsi kajahti ja pääsimme koulusta, kun villitvarsat vapaalle laitumille kesäksi tai kuinka enkeli taivaan viimeisen säkeistön jälkeen poistuimme lumisessa iltapäivän hämärässä kotiin piparille ja joululomalle.

Saimme sähköpostin, jossa seurakunnan työntekijä kysyi, onko hänellä lupa puhua jumalasta ja Jeesuksesta kun hän vierailee meille Vilskeessä? Olin hämmentynyt.  Varsinkin kun kuulin, että osa päiväkodeista on ottanut tiukan linjan ja kieltänyt kaikki puheet. Jäin miettimään asiaa, kunnes törmäsin tilanteeseen ihan konkreettisesti.

Viime perjantaina 1.12. meillä oli iso yhteinen aamunavaus. Vilskeen on muuttanut pienen pieni tonttu, joka on rakentanut oman tupansa eteisen portaiden alle. Pienessä postilaatikossa oli viesti, että Tottuja voi muuttaa lähiaikoina lisääkin. Viestissä tonttu pyysi myös lapsia askartelemaan joulukortteja hyvänmielen tuojaksi tuttaville, kavereille ja sukulaisille.

IMG-20171201-WA0001.jpg

Kokoonnuimme saliin tätä ihmettelemään ja julistamaan vähän joulukuun alkua. Kuinka erehdyinkään kysymään lapsilta, että tietävätkö he miksi joulua vietetään?

Kukaan ei tiennyt!

-Joulupukki antaa lahjoja. Oli yksinkertainen ja useamman lapsen selitys.

Olin niin hämmentynyt, että päätin että nyt on aika avata asiaa, on yleissivistystä tietää, miksi joulua vietetään. Ex tempore kerroin joulutarinan ja esitimme sen lapsille mitenkään valmistelematta.

”Oli kauan sitten nainen jonka nimi oli Maria, Hänellä oli mies (tules harjoittelija Jesse minulle mieheksi) jonka nimi oli Joosef ja he matkustivat kauas kauas Betlehemiin..”

IMG-20171201-WA0021.jpg

Lyhyesti, mutta niin, että kaikki tärkeimmät tulivat esille. Sain yhden lapsistamme Jeesus-lapseksi syliini, paimeniksi tuli pari työntekijää ja itämäänviisaaksi pari muuta työntekijää, he toivat lahjoja, kuten silloinkin joskus aikoinaan jouluevankeliumin mukaan.

Toivon, että nyt kaikki lapset tietävät, että joulu vietetään Jeesus nimisen herran kunniaksi, koska hänellä on synttärit.  Muuten joulu on meilläkin tonttujen taikaa, hyvänmielen ja rauhan aikaa.

Tänä vuonna joulu toi myös erityisen juhlan, Suomi 100-vuotta.

Järjestimme sen kunniaksi Suomen 100-vuotisjuhlat Vilskeen tyyliin. Elämyksiä kaikille aisteille.

IMG_6325.JPG

Kättelyyn jonotettiin kuten oikeissakin linnan juhlissa..

IMG_6321.JPG

Arvovaltaisia vieraita juhliin tuli yli 300 mutta kaikki sujui aikataulutuksen vuoksi hyvin

IMG_6259.JPG

-Tervetuloa Suomi 100-juhliin ja hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää!

IMG_6397.JPG

Tarjolla vieraille oli elämyksiä kaikille aisteille, yllätys yllätys Suomi 100-teemalla

IMG_6255.JPG

Maisteluhuoneessa pääsi pienelle makumatkalla. Tarjolla oli suomalaisia herkkuja pienellä tietoiskulla varustettuna.

Oli salmiakkia, fazerin sinistä suklaata, sisuja, aurajuustoa ja pipareita, nyhtökauraa..

IMG_6246.JPG

Seuraavassa huoneessa oli suomalaisten kehittämiä esineitä ja asioita jotka ovat maailmallakin tuttuja. Oli Marimekkoa, Iittalaa ja unohtamatta suomen kansallissoitinta kannelta.

IMG_6328.JPG

Yhdessä huoneessa oli elokuva suomalaisista varsin onnellisista lapsista jotka viettävät päivät Vilskeessä. 

Tunnelma oli varsin harras, kun taustalla soi suomen Finaldia hymni.

IMG_6483.JPG

Kyllä sieltä taitaa tuttuja näkyä ;)

IMG_6358.JPG

Taidenäyttelyssä tarjolla oli lasten tekemää taidetta.

IMG_6301.JPG

Suomen kesä, mikä ihanuus. Pelargoniat tuoksuu, vesi-ja hiekkaleikit. Vihreäys ja lämpö. Tervetuloa kesään!

IMG_6436.JPG

Talvihuoneessa karvalakit päähän ja napakelkan kyytiin. Voi kun oikea talvi nyt tulisi kunnolla ja pysyisi, silloin luistimet saataisiin oikeaan käyttöön.

IMG_6467.JPG

Mitä Suomi olisi ilman saunaa? Tokihan meillä oli sauna lämpimänä ja tervantuoksua.

IMG_6235.JPG

Punaposkiset iloiset saunottajat kylpytakeissaan

-Mahtaakohan täältä saada selänpesu apua?

IMG_6330.JPG

Jos ei juhlahuumassa selänpesua niin grillimakkaramaistiaisia ainakin!

IMG_6297.JPG

-NAM! Makkara onkin monen lapsen ja aikuisen makuun. :)

IMG_6265.JPG
IMG_6471.JPG

Kylläpä siellä riittikin ihmettelemistä.

IMG_6384.JPG
IMG_6360.JPG

Iloisia juhlavieraita, leppoisa tunnelma

IMG_6228.JPG

Lapsille on niin kovin tärkeää päästä näyttämään omille vanhemmille ja sisaruksille sitä minun päiväkotia!

IMG_6257.JPG
IMG_6287.JPG

Ihastuttava ilta, kiitos kaikille mukana juhlijoille

IMG_6280-001.JPG

Rauhallista ja rentouttavaa itsenäisyyspäivää!

IMG-20171204-WA0011.jpg

Hulinoiden kuulumisia

Dokumentoijana Ansu

Ulkona syntyy huikeita leikkejä eikä mielikuvituksesta ole puutetta. Tässä aivan ihastuttava kampaamoleikki. Yksi sekoitti hiusväriä, toinen shampoota ja yksi käsitteli hiuksia. Parturituoliin oli jonoa!

tytötpihalla.JPG

Ilma viilenee ja kaakaot ja glögit lämmittävät masua ja mieltä metsäretkellä.

Noel.jpg

Majanrakennuspuuhia. Voimahahmot rakensivat itselleen tuulen ja tuiskun kestävän suojan, talviasumuksen.

olavi.jpg
1.jpg

20.11. Lapsenoikeuksienpäivä. ”Näe minut, kuule minut.” Oikeus olla lapsi. Lapsen tärkein työ on leikki.
Tärkeä ja arvokas tehtävä myös tämä lipunnosto.

lippu.jpg
nosto.jpg

Liikkuminen ja temppujen tekeminen on parasta! Varsinkin, kun päälle on aamulla pukenut juoksuvaatteet, niin kuin tämä neiti ilmoitti.

hilla.jpg

Arjen keskellä juhlat ovat aina mukavia. ☺️ Syntymäpäiväsankarit tunnistaa kultaisista kruunuistaan.

kelpo.jpg
iina.jpg

Viimeinen voimahahmotehtävä metsässä. Luontopolku. Missä kysymysrasti?

lumi.jpg

Suomen suuri juhlapäivä lähestyy ja myös kysymykset olivat ajankohtaisia.🇫🇮

kysymys.jpg

Yhdessä tekeminen on kehittynyt huikeasti. Toisia tukien ja auttaen, yhdessä miettien, päästään parhaaseen lopputulokseen.

tehtävät.jpg

Lapset ovat ikuistaneet voimahahmonsa upeiksi maalauksiksi, joita pääsee Itsenäisyysjuhlissa ihastelemaan.

Huikeiden, onnistuneiden metsätehtävien jälkeen palkinnoksi saatiin disco! Robinin ja Hevisauruksen tahdissa tanssittiin hiki päässä! Popparit ja mehu maistuivat. Mikä tunnelma!

valot.jpg
disko.jpg
sanalma.jpg

Hulinat ovat mahtava porukka, joka elää kaikissa tilanteissa täysillä! He ovat syksyn aika hitsautuneet entistä yhtenäisemmäksi. Kun tekee asioita tunteella, ei ylilyönneiltäkään voi välttyä. Konfliktit ja ristiriidat ovat elämää! Hyvyys kuitenkin voittaa aina.

Liikuttuneena seurasin Hulinoiden yhteistä tanssiesitystä, jossa kissat, leijona, apina, puput, prinsessat ja tonttu kummastelivat ensilumen taikaa (edes kuvaa en huomannut ottaa, nautin vaan esityksestä).