Varhaiskasvatuksen kentällä käydään suurta keskustelua siitä, mikä on uskontokasvatusta ja mikä on kulttuurikasvatusta. Nyt varsinkin joulu, nostaa tunteita pintaan. Nykyaikana entistä enemmän perheet haluavat, että lapsella on itse mahdollisuus valita uskonnollinen vakaumuksensa sitten, kun he ovat riittävän isoja siitä itse päättämään. Meillä Vilskeessä palvelusopimusta tehdessä kysytään, saako lapsi osallistua uskontokasvatukseen? Kun perhe kysyy mitä se on? Kerromme yleensä, että meillä se on enemmän kulttuurikasvatusta. Meillä ei ole ruokarukouksia, seurakunta vierailee kerran pari vuodessa ja esittelee yleensä toimintaansa muskarin tai draaman kautta.
Joulu ja pääsiäinen ovat uskonnollisia juhlia jotka ovat vahvasti kulttuuriamme. Enkeli taivaan ja suvivirsi ovat osa oman lapsuuteni rakkaimpia muistoja. Kukapa meillä ei haikeudella muistele sitä tunnetta, kun suvivirsi kajahti ja pääsimme koulusta, kun villitvarsat vapaalle laitumille kesäksi tai kuinka enkeli taivaan viimeisen säkeistön jälkeen poistuimme lumisessa iltapäivän hämärässä kotiin piparille ja joululomalle.
Saimme sähköpostin, jossa seurakunnan työntekijä kysyi, onko hänellä lupa puhua jumalasta ja Jeesuksesta kun hän vierailee meille Vilskeessä? Olin hämmentynyt. Varsinkin kun kuulin, että osa päiväkodeista on ottanut tiukan linjan ja kieltänyt kaikki puheet. Jäin miettimään asiaa, kunnes törmäsin tilanteeseen ihan konkreettisesti.
Viime perjantaina 1.12. meillä oli iso yhteinen aamunavaus. Vilskeen on muuttanut pienen pieni tonttu, joka on rakentanut oman tupansa eteisen portaiden alle. Pienessä postilaatikossa oli viesti, että Tottuja voi muuttaa lähiaikoina lisääkin. Viestissä tonttu pyysi myös lapsia askartelemaan joulukortteja hyvänmielen tuojaksi tuttaville, kavereille ja sukulaisille.
Kokoonnuimme saliin tätä ihmettelemään ja julistamaan vähän joulukuun alkua. Kuinka erehdyinkään kysymään lapsilta, että tietävätkö he miksi joulua vietetään?
Kukaan ei tiennyt!
-Joulupukki antaa lahjoja. Oli yksinkertainen ja useamman lapsen selitys.
Olin niin hämmentynyt, että päätin että nyt on aika avata asiaa, on yleissivistystä tietää, miksi joulua vietetään. Ex tempore kerroin joulutarinan ja esitimme sen lapsille mitenkään valmistelematta.
”Oli kauan sitten nainen jonka nimi oli Maria, Hänellä oli mies (tules harjoittelija Jesse minulle mieheksi) jonka nimi oli Joosef ja he matkustivat kauas kauas Betlehemiin..”
Lyhyesti, mutta niin, että kaikki tärkeimmät tulivat esille. Sain yhden lapsistamme Jeesus-lapseksi syliini, paimeniksi tuli pari työntekijää ja itämäänviisaaksi pari muuta työntekijää, he toivat lahjoja, kuten silloinkin joskus aikoinaan jouluevankeliumin mukaan.
Toivon, että nyt kaikki lapset tietävät, että joulu vietetään Jeesus nimisen herran kunniaksi, koska hänellä on synttärit. Muuten joulu on meilläkin tonttujen taikaa, hyvänmielen ja rauhan aikaa.
Tänä vuonna joulu toi myös erityisen juhlan, Suomi 100-vuotta.
Järjestimme sen kunniaksi Suomen 100-vuotisjuhlat Vilskeen tyyliin. Elämyksiä kaikille aisteille.
Kättelyyn jonotettiin kuten oikeissakin linnan juhlissa..
Arvovaltaisia vieraita juhliin tuli yli 300 mutta kaikki sujui aikataulutuksen vuoksi hyvin
-Tervetuloa Suomi 100-juhliin ja hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää!
Tarjolla vieraille oli elämyksiä kaikille aisteille, yllätys yllätys Suomi 100-teemalla
Maisteluhuoneessa pääsi pienelle makumatkalla. Tarjolla oli suomalaisia herkkuja pienellä tietoiskulla varustettuna.
Oli salmiakkia, fazerin sinistä suklaata, sisuja, aurajuustoa ja pipareita, nyhtökauraa..
Seuraavassa huoneessa oli suomalaisten kehittämiä esineitä ja asioita jotka ovat maailmallakin tuttuja. Oli Marimekkoa, Iittalaa ja unohtamatta suomen kansallissoitinta kannelta.
Yhdessä huoneessa oli elokuva suomalaisista varsin onnellisista lapsista jotka viettävät päivät Vilskeessä.
Tunnelma oli varsin harras, kun taustalla soi suomen Finaldia hymni.
Kyllä sieltä taitaa tuttuja näkyä ;)
Taidenäyttelyssä tarjolla oli lasten tekemää taidetta.
Suomen kesä, mikä ihanuus. Pelargoniat tuoksuu, vesi-ja hiekkaleikit. Vihreäys ja lämpö. Tervetuloa kesään!
Talvihuoneessa karvalakit päähän ja napakelkan kyytiin. Voi kun oikea talvi nyt tulisi kunnolla ja pysyisi, silloin luistimet saataisiin oikeaan käyttöön.
Mitä Suomi olisi ilman saunaa? Tokihan meillä oli sauna lämpimänä ja tervantuoksua.
Punaposkiset iloiset saunottajat kylpytakeissaan
-Mahtaakohan täältä saada selänpesu apua?
Jos ei juhlahuumassa selänpesua niin grillimakkaramaistiaisia ainakin!
-NAM! Makkara onkin monen lapsen ja aikuisen makuun. :)
Kylläpä siellä riittikin ihmettelemistä.
Iloisia juhlavieraita, leppoisa tunnelma
Lapsille on niin kovin tärkeää päästä näyttämään omille vanhemmille ja sisaruksille sitä minun päiväkotia!
Ihastuttava ilta, kiitos kaikille mukana juhlijoille
Rauhallista ja rentouttavaa itsenäisyyspäivää!