-Ihana arki!

Huokasi eräs äitimme kartanon eteisessä luovuttaessaan kullanmuruaan syliini. Arki on toden totta, ihanan rentouttavan loman jälkeen tai touhua täyden loman jälkeen, oli se loma ollut mitä tahansa arki, tuo yleensä rutiinit ja rytmit, ihan meille jokaiselle. Ruokavalio kuntoon, unirytmi kuntoon, ja taas ne mukavat arjen touhut käyntiin.

Jälleennäkemisen onni on ollut hellyttävää..

Pikkuväki on lähtenyt rohkeasti tutkimaan maailmaa. Kauniit säät on mahdollistaneet rantaleikit ja urheimmat ovat uskaltautuneet kastamaan varpaatkin.

Matkan varrella löytyi jos jonkinmoisia koneita. Niissä riittikin ihmettelemistä. Nämä ovat näitä päivän huippuhetkiä.

Siinä riitti henkilökunnalla selittämistä kun pieniä kaivinkoneenkuljettajia löytyi useampi.

Päivän huippuhetkiä myös nämä :) Mikä ihmeen öttiäinen? Näin sitä maailmaa tutkitaan. Lapsi on ihmettelijä luonnostaan.

Mitäs mitäs, vihreitä toukkia täällä on? Rantareissun jälkeen voi tulla uuvahdus, tai sitten ei!

Nuoret taiteilijat työssään..

Hienot säät mahdollistavat myös kädentaitojen tekemisen ulkosalla. Meillä Vilskeessä emme ole sidottuja pöytiin ja tuoliin. Lapsille on ominaista tehdä asioita lattialla, tai maassa.

Epäilijöille tiedoksi, meidän lapset osaavat toki istua myös pöydän ääressä ja toimia kuten yhteiskunta vaatii, mutta nautimme mahdollisuuksista mitä meille luonto suo.

vessaharjataidetta

Kivien maalaamista

Oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun lapsella on asiaan mielenkiinto. Pieni jännitys tuo asiaan ihan uuden sävyn. Lapset ovat seikkailijoita. Mielikuvitus on kallein aarteemme, se tekee elämästä rikkaampaa.

Vai mitä mieltä olette?

Pojat katselevat urheilua! (kaikille tiedoksi että kun iltapäivällä seuraa pihamme menoa, on se kyllä kun urheilukilpailuja katsoisi)

Tytöt pelaavat pleikkaa

Lapset kalliokiipeilemässä.

Ruokailussa tapasin punaposkisia seikkailijoita joiden silmät kipinöivät onnesta. Se oli ollut hurjaa ja niiiiin kivaa. Uudestaan on mentävä. Tiedän, että olemme etuoikeutettuja, kun päiväkotimme sijaitsee näin mahtavan luonnon keskellä mutta kyllä se vaatii myös tietyntyyppistä työotetta, viitseliäisyyttä, että haluaa tarjota lapsille elämyksiä.

Suuret merenkävijät. Nyt on pikkulaivat viritetty kanaviin, vesileikkejä on tehty jo merenrannalla, mitäs seuraavaksi?

Tiistaina se alkoi ESKARI!

On ehkä turha kuvailla, mitä tunteita eskarin aloitus on herättänyt meissä. Eskarin saaminen Vilskeeseen oli meidän suuri toive, niin henkilökunnan, kuin perheidenkin. Olemme todella onnellisia.

Nyt viemme toiminnallisen oppimisen eskarinmuodossa luontoon ja aloitamme työstämään materiaalia, josta toivottavasti on joskus iloa muillekin. Koko alkukesän ja nyt loppukesän olemme kunnostaneet ja viimeistelleet myös vanhaa ulkorakennustamme "Mummolaa" josta tulee eskareiden oma kotipesä.

Tiistaina oli viralliset avajaiset. Sain kunnia leikata kultaisen nauhan ja pitää puheen. Vilskeen ensimmäiset eskarit, "päiväkodin ylioppilaat" aloittavat toiminnan.

Maljat nostettiin tietenkin upeista puulaseista, niin kuin luontoryhmän kuuluu.

ja sitten oltiinkin jo metsässä. Sara-ope esitteli Seikkalijen eskari-kirjan, joka kulkee meillä punaisena nauhana koko vuoden. Kirjan sadut antavat rakenteen vuodellemme ja sen hahmot tulevat seuraamaan esikoulu vuotemme menoa.