”Varhaisvuodet ovat ihmisen kannalta kaikkein ratkaisevimmat. Jos ihmisiä haluaa auttaa, myös aikuisina ja vanhuksina, on tärkeää varmistaa, että alku on kunnollinen. Varhaisvuosilla on merkitystä.”
Jumituin seuraamaan yle areenalta dokumenttia: Mikä meitä odottaa? Varhaisvuodet. Uusiseelantilainen pitkittäistutkimus on seurannut yli tuhatta vuonna 1972 syntynyttä lasta heidän koko ikänsä. Mitä tutkimus kertoo varhaislapsuuden merkityksestä yksilön kehitykselle?
Dokumentti oli äärettömän mielenkiintoinen.
Tutkimuksen mukaan lapsen tapa tuntea, ajatella ja käyttäytyä vaikuttaa suuresti hänen elämäänsä.
Tutkimuksen mukaan ihmiset jaetaan viiteen eri tyyppiin ja näiden tyyppien mukaan voidaan ennustaa ihmisen terveys, tunne-elämä ja jopa elintaso.
Sopeutunut; näitä on 40% ihmisistä. He ovat järjestelmällisiä, aktiivisia, sosiaalisia ja joustavia.
Itsevarma; Näitä on 28% Ihmisistä. He eivät välttämättä tuo itseään esiin mutta heidät huomataan.
Varautunut; Näitä on 15% ihmisistä. He ovat tavallaan ujoja ja hiljaisia, aikuisiällä tarkkailijoita
Nämä kolme ovat menestyviä tuottavia ja muita terveempiä ihmistyyppejä.
Estynyt; Näitä on 7% ihmisistä. Heillä on elinikäisiä ongelmia. Sulkeutuneita ja hermostuneita.
Aliohjautuva; Näitä on 10%. He ovat ärtyisiä, heikkohermoisia ja he vierastavat uusia kokemuksia.
Jokaisen meidän ihmisen persoonallisuus kehittyy jo pienenä, 3-vuotias lapsi on persoonaltaan samanlainen, kun hän tulee olemaan 23-vuotiaana. Persoonallisuus määrittää paljon muttei kaikkea.
On paljon vaikeampi muuttaa ihmistä kuin hänen tekemistään. Lapsen käytöksen muutos muuttaa ympäristön suhtautumista häneen. Lapsen persoona ei muutu, mutta häntä kannustetaan, palkitaan ja rankaistaan aivan toisenlaisen käytöksen mukaan.
Dokumentin mukaan lapsille pitää opettaa asioita. Lapsuus on harjoittelua elämää varten, opetamme taitoja, kannustamme, teemme yhteistyötä, tämä kaikki on perustaa itsenäistymiselle.
Itsehillintä jo 3-vuotiaana voi ennustaa paljon tulevaisuudesta. Itsehillintää on tutkittu mm. vaahtokarkkitesteillä ja se kertoo, millaisia valintoja lapsi tulee tulevaisuudessa tekemään.
Itsehillintää voi kuitenkin parantaa. Siihen vaikuttaa vanhempien hoiva vauvaiässä, Johdonmukainen kurinpito parin vuoden iästä alkaen, samoin ystävät joilla on hyvä itsehillintä, sillä silloin syntyy normeja siitä mitä sopii tehdä. kaikki hyötyvät itsehillinnän kehityksestä, niinpä tutkijat suosittelevat sitä ihan kouluihin.
Dokumentti herätti paljon ajatuksia. Teemme todella tärkeää työtä lapsien parissa. Meillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa lasten tulevaisuuteen. Ei ole ihan sama missä ja miten lapset viettävät lapsuutensa.
Minä aloin tietysti miettiä myös sitä, miten minä olen hoitanut itse oman lapseni? Mihin persoonallisuus luokkaan hän kuuluu ja miten voin taata hänelle kaikki mahdolliset onnen avaimet tulevaisuuteen. Sitähän meistä jokainen vanhempi toivoo lapselleen.
Yhteistyö on voimaa, annetaan eväät ja työkalut kaikille lapsille selvitä tulevaisuudessa omilla persoonallaan. Tullaan siksi mitä olemme.
