Vuosi 2015 oli meille molemmille Kalervon kanssa suuren muutoksen vuosi. Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut mikään pieni asia: Pikku Vilske-talon aukaiseminen, uuden päiväkotikulttuurin luominen, hyvän henkilökunnan löytäminen ja ihaniin lapsiin ja perheisiin tutustuminen.
Loppusyksy meillä menikin kaiken muun hulinan lisäksi uuden ison vilsketalon rakentamiseen. Nyt uudessa söpöisessä talossa, täällä tornikammarin toimiston ruusutapettien suojassa en voi herkistymättä kiittää tästä kaikesta. Onhan tämä melkoinen tunne.
Hyvä meidän oli vanhoissakin elämissämmekin, pitkä historia varhaiskasvatuksissa, molemmat omissa työyhteisöissämme. Halu kuitenkin kehittää itseään, tehdä työtä eritavalla, kokeilla rajojaan ja pistää kaikkia uusiksi kalvoi, se kalvoi päivä päivältä enemmän. Varsinkin, kun kokemuksen kautta sai varmuuden, että tätä työtä voi tehdä toisin, kun uskaltautuu vaan heittäytyä virtaan ja luottaa ammattitaitoonsa.
Siitä se lähti, ajatus Vilskeestä.
Olen aina uskonut kohtaloon, sattumiin, mutta silti olen aina kyseenalaistanut sellaiset. Nyt en enää voi, Vilsketarina on ihan satutarina. Meidän tähtikuviot olivat juuri oikeat sillä hetkellä, kun kaikki palaset vain loksahtivat paikoilleen. Kummallisia sattumia, erityisiä kohtaamisia, uskomaton luottamus siihen että tämän kuulu olla näin ja kloks kloks, kohta me olimme tekemässä tätä suurta seikkailua.
Vahvojen ammattilaisten kanssa on helppo tehdä unelmaa todeksi. Meillä on ollut ympärillä todella ammattitaitoinen tiimi rakentamassa Vilskettä ja myös isoa vilsketaloa. Emme uskaltaneet edes villeimmissä unelmissakaan unelmoida tästä, mitä saimme.
Kaikille kadehtijoille voin kuitenkin kertoa heti, että mikään ei tule ilmaiseksi. Olen aina ollut työnarkomaani, työhöni upottautuja, kunnianhimoinen täydellisyyden tavoittelija, mutta nyt voin vasta kertoa mitä se todellisuudessa on. Kun perhe vie jouluksi Keski-Eurooppaan vain siksi, että joulusauna ei ole Vilskeessä ja oma syntymäpäivä vietetään toimistoa tyhjentäen. Paljon paljon työtunteja, vähän unta, lähes kokonaan unohdettu sosiaalinen elämä, stressiä ja kiirettä, mutta toisaalta sielu tulessa, hymy huulilla, onnellisuudesta pakahtuen olemme luoneet tätä ihmettä.
Olemme saaneet valtavasti positiivista palautetta, ihmiset ovat olleet aidosti kiinnostuneita meistä, meidän toiminnastamme. Aina on myös selkään taputtelijoita, kyseenalaistajia jopa ankeuttajia, mutta niitäkin tarvitaan. He muistuttavat meitä pitämään laadun korkeana ja arvostamaan sitä kaikkea positiivista ja hyvää mitä meillä on.
Koko varhaiskasvatus tarvitsee uudistusta, me lähdemme tekemään sitä osaltamme.
Suuret ryhmät haastavat, varsinkin henkilökunnan jaksamista, sekä lasten mahdollisuutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi. Me lähdemme etsimään tähän ratkaisua.
Pyrimme pois ryhmäsidonnaisuudesta ja haluamme saada lasten äänen enemmän kuuluviin. Tämän mahdollistamme projektitoiminnan avulla. Pienryhmätoiminta yhdistettynä projekteihin ja hullunkurisiin ideoihin kasvattaa luovuutta ja mielikuvitusta. Meillä kasvaa tutkimusmatkailijoita!
Prioriteeteistä ensimmäisenä meillä on henkilökunnan hyvinvointi, sillä vain sillä voimme taata onnellisia lapsia ja hyvää laadukasta työtä. Uskomme siihen, että kun henkilökunta voi hyvin se virtaa suoraan lapsille ja sitä kautta perheille.
Tiedämme, että varmasti erehdymme, teemme matkaa ja käännämme suuntaa kun huomamme ettei se toimi. Se on rikkaus, mahdollisuus!
Otamme riskin, mutta vain niin voimme saada aikaan uutta.
Jos on olemassa satutarinoita, pitää se elää, kokea ja ehkä kirjoittaa joskus näkyviksi.
Meidän satutarina on vasta alussa, olemme vilpittömästi onnellisia näistä ihmisistä jotka tekevät tätä todeksi kanssamme, teistä perheistä jotka luotatte meihin ja annatte kaikkein kalleimman aarteemme meille hoitoon, elätte kanssamme tätä Vilskettä.
Syksy käynnistimme pikku Vilskettä, teimme pohjaa tälle, mitä nyt lähdemme kehittämään. Meillä on selkeä visio, vahva näkemys, ammattitaitoa ja ihan suunnaton määrä rakkautta ja intoa tehdä tätä työtä.
Tammikuussa käynnistämme tutkimusmatkan menneisyyteen. Ritarit ja prinsessat heräävät eloon. Kartanon historia kaivetaan esille, jotta lapset oppivat arvostamaan tätä vanhaa upeaa rakennusta jossa saamme päiviämme viettää.
Tämä tulee olemaan turnajaisten ja linnan juhlien luvattua aikaa, tai mistäs minä tiedän mitä kaikkea meidän pienet tutkimusmatkailijat löytävät, mihin kaikkeen he meidät vielä johdattavat.
Jokaisessa sadussa kun on aina ripaus salaisuutta ja taikaa!