Vilskeen ideologia perustuu liikkeeseen, leikinkehittelyyn, lapsilähtöisyyteen sekä luontoon.
Se, mitä se tarkoittaa käytännössä, voi aueta teille tämän viikon puuhistamme.
Lapset ovat olleet kovin kiinnostuneita merirosvoista. Olemme tarttuneet tähän kiinni ja kun lapset kertoivat että he haluavat rakentaa laivan, mitäs vaihtoehtoja meille jäi, kai nyt kaikilla merirosvoilla pitää laiva olla! Siispä rakennamme laivaa. Kiitos perheen jonka ulkoterassin jämälaudat komeilee nyt vilskeen laivassa. Kierrätys kunniaan. Tämä on lapsilähtöisyyttä. Se, että lähdetään toteuttamaan asiaa, joka lapsia oikeasti kiinnostaa.
Mitä taitoja lapset ovat oppineet laivaa rakentaessa? Mihin perustamme toimintamme, toiminnallisen oppimisen?
Sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, on neuvoteltu, pohdittu yhdessä, puuhattu porukalla. Projekti on ollut ja on, koko Vilskeenväen yhteinen ponnistus.
Liikettä, perusmotorisia taitoja, sitä on tullut paljon. Lautoja on kannettu, aseteltu, kannateltu ja pystytetty.
Matemaattisia taitoja, hahmottaminen, lautoja kun on ollut pakko hahmottaa, mitata ja laskea. Ei ole helppoa olla laivainsinööri.
Hienomotorisia taitoja, nauloja on hakattu ja lautoja sahattu. On piirretty laivan suunnittelupiirroksia.
Eettistä pohdintaa, hyvästä ja pahasta olemme käyneet merirosvojen osalta. Ovatko kaikki merirosvot pahoja? Miksi yleensäkin joku on paha? Miten me kohtaamme toisemme ja olemmeko me ystävällisiä ja kohteliaita?
Liikettä on tullut myös aarteenetsinnästä. Tiistaina joku merirosvo oli käynyt piilottamassa Vilskeen pihalle aarteita. Hän oli tehnyt kummallisia rasteja lasten piirtämään karttaan (lapsilähtöisyys) jotka selkeni vihjeiksi.
Omat merirosvotarinat syntyivät samalla kun väritimme merirosvokarttoja ja piirsimme pienissä ryhmissä, jossa aikuiseen oli helppo havainnoida käden ja silmän yhteistyötä. Nyt tiedämme mitä taitoja vielä harjoitamme. Jokainen lapsi kun kehittyy omaan tahtiin ja se on rikkaus!
"Merirosvolaiva ajaa karille ja sitten krokotiili putosi veteen. Sitten Kapteeni Koukku menee laidan yli, mutta se ei uppoa sillä merirosvot on aikuisia ja ne osaa uida!" -Rafael 4v.-
Leikki joka kehittää lasta parhaiten on aina lapsilähtöistä. Se lähtee lapsesta ja elää lasten mukana. Aiheeseen sopivat leikkivälineet rikastuttavat mielikuvitusta ja vievät leikkiä eteenpäin. Tikkuja on haettu metsästä ja niistä on luotu miekkoja. Löytyipä meiltä aiheeseen sopivia oikeita lelujakin.
Leikkiin ja leikinkehittelyyn tulemme Vilskeessä panostamaan jatkossa vielä enemmän. Ison Vilskeen leikkimaailmojen suunnittelu ja rakennusprojekti käynnistyy pian ja uskallan väittää että se tulee olemaan ainutlaatuinen kokemus.
Isossa Vilskeessä on yli 600 neliötä pinta-alaa. Tarkoitus on lähteä kehittämään uudenlaita tapaa toteuttaa varhaiskasvatusta. Toteuttaa sitä lapsilähtöisesti, liikkeen ja leikin kautta. Hyödyntäen tietenkin ihan mieletöntä luontoa joka meidät ympäröi.
Kartanon yläkertaan rakennamme perinteisten ryhmähuoneiden tilalle leikkihuoneita projekteja varten. Esimerkiksi tällaisten projektien kun nyt merirosvoilu.
Leikkihuoneet lapset saavat suunnitella itse. Ensimmäiset ajatukset on jo kirjattu ylös viime keväältä kun vanhat lapsiystävämme (Hennan vanhat eskarilaiset) vieraili kartanossa suunnittelemassa tiloja. Nyt saamme lasten avuksi 9 toimintaterapeutti opiskelijaa, yhden muotoilija opiskelijan ja liikunta-alan ammattilaisia Lounais-Suomen liikunnasta ja urheilusta. Nämä aloittavat lasten kanssa suunnittelemaan ja myöhemmin myös toteuttamaan leikkimaailmoja.
Vilskeen pikku miehet ovat jo pohtineet, voiko se oikeasti olla mahdollista, että saamme ”riehulan” jonne tulee pelkästään patjoja ja tyynyjä, köysiä ja kiipeilyseinä?
Voiko yksi koko huone oikeasti olla pelkästään autoleikkimaailmaa?
Me aikuiset taas pohdimme miten kiva on viedä lapset saunomaan ja vesileikkeihin, kun ensin ollaan vietetty aikaa luonnossa tutkien lunta ja jäätä.
Me vilskeen aikuiset olemme ennakkoluulottomia, kokeilunhaluisia ja hiukan villejä. Tämä näkyy (ja kuuluu :) ). Tällä viikolla varsinkin pikku väki on tutustunut musiikin ja soittimien ihmeelliseen maailmaan. Meille on jostain syystä kokoontunut henkilökuntaan porukkaa joka tykkää matkustella ja tuoda maailmalta tuliaisena soittimia. Niinpä lapset soittelevat meillä Ugandalaisella rummulla, Intialaisella rummulla, Perulaisilla marakasseilla, Balilaisilla sadettimilla ja muilla hassuilla soittimilla. Kaiken suurin ihanuus on kuitenkin Reettamme itse tekemä shamaanirumpu. Rummun ääni resonoi kehoa tosi rauhoittavasti.
Joten jos pikkuväki kertoo kotona, että päivälevolla sen lisäksi että siellä sipsutellaan ja hipsutellaan lapsia uneen sormilla, siellä sipsutellaan ja hipsutellaan kehoa uneen myös unilauluilla ja shamaanirummun pehmeällä kuminalla.
Perjantaina viikko huipentui pöytänukketeatteriesitykseen, toistaiseksi aikuisten esittämänä. Pimeä "mummola" valot, musiikki ja nuket. Voi mitä ihania ilmeitä, kun lapset elivät tarinaa "Kultakutri ja kolme karhua" mukana. Aina ei tarvita teatterialan ammattilaisia tuottamaan elämyksiä, ihan meidän omakin väki osaa homman. Pian on lasten vuoro esittää, tehdä siitä leikkiä ja taidetta. Sitten kun he ovat siihen valmiita.
