Olen joskus (tunnustan nyt nolona!) miettinyt että pienten ihmisten kanssa voisi olla haasteellista lähteä luontoretkelle, sillä eihän he edes liiku vielä kunnolla. Mitenkä ne nyt jaksaisi? Mitä ne edes saa siitä irti?
Hymyilimme tänään koko aamun, kaikki me aikuiset. Lasten onni ja ilo on jotenkin niin tarttuvaa ja liikuttavaa.
Olimme pikkuväen kanssa merenrantaretkellä. Meillä oli yhdet rattaat ihan meidän pienimpien varalle muut talusti pienine reppuineen. Matka ei ole pitkä mutta ihmettelemistä riitti.
Tarkemmin ajateltuna tämän yhden pienen aamupäiväretken aikana nämä pienet ihmeet saivat sellaisen määrän tietoa ja kokemusta mitä esimerkiksi päiväkodinpihalla ei saa ikinä.
Tietenkin jo se, että kävely saappailla ja kuravaatteissa on motorisesti vaativaa mutta ah niin ihanaa.
Lätäköissä pomppiminen, voiko olla hienompaa?! Me suorastaan kehotimme lapsia pomppimaan ja juoksemaan lätäköihin koska se on asia mikä pitää kokea, tuntea ja nauttia. Vapauttavaa, ihanaa ja kerrankin luvan kanssa!
Matkalla löytyi myös monta ihmettelyn aihetta, linnut, kasvit ja ötökät!
Meren rantaan päästyämme, kivien heittely veteen, isoja molskauksia, pieniä molskauksia, vau miten suuri meri on! Kajaakeilla ohi meneviä ihmisiä, joutsenia, täällähän tuoksuukin erille kun omallapihalla.
Omasta repusta kaivetut eväät. Se hetki kun kaikki pysähtyy.
Kaverukset vieretysten nautiskelemassa pientä hedelmänpalaa tai voileipää, aikuiset kahvimukeineen mukana.
Ulkoilmassa kaikki maistuu paremmalta, nyt jaksaa taas taapertaa takaisin.
Uskallan väittää että me vilskeen aikuiset olemme varsin onnekkaita kun saamme tehdä tätä työtä, täällä, näiden lasten kanssa, voittaa melko monta työpaikkaa!
Isompien vilskeläisten kuulumiset voi päivittää merirosvojuttuihin. Miekkatehdas on aloittanut toimintansa ja merirosvolaivaa tehdään kovaa vauhtia. Olemme varsin iloisia varsinkin, siitä että merirosvojutut on leikittäneet lapsia paljon. Leikit syntyy kun itsestään ja näyttävät ja kuulostavat kivoilta. Leikkihän on lapsille välttämätöntä. Leikkien avulla opettelemme elämän tärkeimpiä asioita, sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja.
Isompien vilskeen lapsien kohokohta oli varmasti tänään, kun he saivat levittää omat makuupussinsa mummolaan ja käydä sadunkuunteluun oman makupussin sisään. Nyt merirosvotarinat kuulostavat ja tuntuvat vielä hurjimmilta kun ne saa elää omassa rauhassa oman pussin sisällä samalla kun sade hakkaa vanhan talon kattoon.
Täydet peukut siis päivälle...
Huomenna minäkin levitän makuupussini ja köllähdän heidän väliin, se on minun työsuhde-etu ja väitän, että on muuten hyvä etu!