Vauhtivarvas viikot käynnistyivät. Vauhtivarpaat ovat valon kampanja lasten liikunnan lisäämiseksi.
http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/varpaat-vauhtiin
Jyväskylän Yliopistosta väitteli viime keväänä liikuntatieteiden maisteri Anne Soini aiheena 3-vuotiaiden päiväkotilasten, fyysinen aktiivisuus. Annen tutkimuksessa käy ilmi hälyttävä tosiasia, että lapsien fyysinen aktiivisuus on pääosin matalatehoista: istumista, seisomista tai kävelyä. Päiväkotipäiväistä vain noin kaksi prosenttia kului intensiteetiltään vähintään kohtuullisesti kuormittavan leikin merkeissä.
Päiväkodilla on suuri rooli lasten liikuntatottumusten vahvistajana. Suurin osa tehdystä tutkimushavainnosta osoitti kuitenkin että fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen oli varsin vähäistä.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/01/tiedote-2015-01-07-11-24-03-745159
Tämä on meillä Vilskeessä toisin!
Pyrimme siihen että toimintamme tapahtuu pääosin liikkeen kautta. Haluamme mahdollistaa ja kannustaa lapsia liikkumaan aktiivisesti. Sisällä lapsilla on aina käytössä liikuntavälineet. Meillä on lupa liikkua, juosta ja hyppiä!
Myös ulkona käytössä on liikuntavälineet.
Yleensä lapsia liikuttavat kuitenkin yllättävät asiat. Laivan rakennus on tuottanut paljon liikettä ja iloa. Lautoja on kannettu ja jopa meidän pienetkin ovat innostuneet projektista joka on kaikille avoin ja mahdollinen.
Ihana pihamme, voi joidenkin mielestä olla aluksi jopa haastavan näköinen, mutta kun hetkeksi pysähtyy katselemaan mitä pihallamme tapahtuu, ymmärtää mitkä mahdollisuudet se meille tarjoaakaan.
Kaikkein pienemmilläkin on lupa kiivetä ja harjoittaa perusmotorisia taitojaan. Fysiikka harjaantuu vai harjoittelemalla ja tekemällä. Tätä varten meillä on aina ulkona varhaiskasvattajia liikuttamassa ja leikkimässä lasten kanssa pihavalvojien sijaan
Liikunnan lisäksi olemme ihmetelleet syksyn saapumista. Suuret muuttolintuaurat ovat kulkeneet päiväkotimme yli ja lehdet loistavat kaikissa väreissään. Joka viikkoisten metsäretkien avulla on helppo havainnoida muutoksia.
Kädentaidoissa aiheena ovat olleet omenat ja ruusunmarjat.
Pienemmät vilskeläiset ovat painaneet omia hillopurkkeja.
Isommat vilskeläiset ovat taas tehneet omat ruusunmarjakranssit.
Tällä viikolla isot tekivät retken myös kaupunkiin.
Kauppahallissa ihmeteltiin suurta kalaa katossa, mutusteltiin rusinoita, hämmästeltiin kuhinaa ja kaikenlaisia tuoksuja. Kauppahalli on kyllä elämys ihan itsessään. Siellä on ihan oma tunnelmansa joka pitää kokoa.
Kauppatorilla maisteltiin tuoretta omppumehua ja kyseltiin myyjiltä mitä kaikkia herkkuja voisimme ostaa sadonkorjuujuhlaamme. Lapset harjoittelivat ostamista, rahojen laskemista ja niiden tunnistamista, hyödyllisiä taitoja nekin. Toivon kuitenkin, että ensi syksynä sadonkorjuujuhliimme nostamme satoa omalta pihalta, se jos joku opettaa niin paljon asioita elämästä.
Hetken torielämää katseltuaan oli meidän Aatu todennut:
”Tämä on sitä oikeaa kaupunkielämää!”
Perjantaina oli sitten vuorossa sadonkorjuujuhlamme. Tiia ja Reetta olivat suunnitelleet kaiken.
Lapset saivat pilkkoa ja tehdä itse omenakauraherkkua.
Tunnelmallinen nukketeatteriesitys mummolassa.
Ihana Heidimme taikoi meille oikeaa kurpitsakeittoa.
Kurpitsakeitossa riittikin ihmettelemistä.
Maku oli taivaallinen myös monen lapsen mielestä.
Kauniiseen sadonkorjuupöytäämme olivat kaikki saaneet tuoda herkkuja. Niitä me sitten maistelimme ja ihmettelimme mitä kaikkea luonnosta voi saadakaan.
Juhlien jälkeen on aika käydä nukkumaan. :)
