Marraskuuta pidetään ehkä kuukausista pimeimpänä, synkimpänä ja ankeinpana!

Voihan se olla ihan jotain muutakin, kun vaan päättää niin! Minusta marraskuussa on ollut myös valoa ja lämpöä. Välillä on pitänyt ehkä vähän tehdä töitä, ettei ikuiselta tuntuva pimeys tai poikittain vihmova tuuli ja vesisade ole päässyt kunnolla ankeuttamaan! Nuo ihanat 5-vuotiaat, jotka ihmettelevät maailmaa ääneen, touhuavat posket punaisina mielikuvitusmaailmoissaan, oppivat joka päivä uutta, elävät hetkessä,pitävät mielen virkeänä! Se on parasta tässä työssä ja suurin syy siihen, että marraskuun kurahousukelilläkin myös aikuisen suunpielet väkisinkin pysyvät tai vähintäänkin kääntyvät ylöspäin.

 Näistä pienistäkin auringonsäteistä otettiin kaikki ilo irti!

Kuva1.jpg
Kuva2.jpg

Tärkeää lapsenoikeuksien viikkoa vietettiin marraskuun lopulla. Tänä vuonna teemana oli, että kaikilla lapsilla on oikeus tulevaisuuteen. On myös oikeus toivoa ja unelmoida. Lapset saivat laittaa toiveitaan ja unelmiaan toiveiden puun oksille. Puu tuli ihan täyteen lasten toiveita. ”Haluaisin päästä karkkimaailmaan, haaveilen marsusta, haaveilen super isosta majasta, unelmoin olevani prinsessa, haaveilen olevani merenneito, haluaisin asua rannalla, missä on paljon eläimiä, unelmoin joululomasta…”

Kuva3.jpg

Toden totta lomaa kaipaavat jo niin lapset kuin aikuisetkin. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja tämä vuosi on kyllä ollut monellakin tapaa kummallinen ja varsin ikimuistoinen. En silti halua ajatella, että ainut asia, mitä tästä vuodesta muistamme, olisi Korona! Muistellaan niitä kaikkia kivoja juttuja, mitä on tapahtunut. Perheet ovat saaneet viettää enemmän aikaa yhdessä, kiire on ehkä vähentynyt, kesä oli lämmin ja aurinkoinen, lapsi on oppinut uimaan tai pyöräilemään, syksyllä on ollut paljon vähemmän flunssapöpöjä, luonnossa on ollut hyvä olla ja hengittää, hetki ystävän kanssa on lämmittänyt mieltä. Kun joskus pysähtyy ja miettii, on monta asiaa, mistä voi olla kiitollinen.

 Nämä oman elämänsä supersankarit ja prinsessat muistuttavat joka päivä, että elämä on tässä ja nyt!

Kuva4.jpg
Kuva5.jpg
Kuva6.jpg

 Joskus unelmat ja toiveet eivät ehkätoteudu, mutta aina on oikeus unelmointiin! Onneksi on myös toteutettavissa olevia toiveita. Yksi niistä oli herkkueväsretki! Hillomunkki eväsrasiassa oli parasta ikinä!

Kuva7.jpg
Kuva8.jpg
Kuva9.jpg

 

Nyt alkaa pikkuhiljaa virittäytyminen joulunaikaan! Sen voisi luulla tarkoittavat rauhoittumista, mutta mitä vielä! Jekku-Jekku -tonttu on ilmoittautunut ja luvannut järjestää metkuja ja tehdä meidän joulunajasta entistäkin hullunkurisemman! Jotekin se kyllä sopii meidän vilskeläisten tyyliin!  

P.S. Terveisiä ihanista, lämminhenkisistä pikkujouluista, jossa oli toinen toistaan ihanampia ja iloisempia pikkutonttuja!

Kuva10.jpg

  Ansu

Pikkutalon kuulumisia

Pyörät ne pyörivät ympäri ja ympäri ja ympäri......

Pikkutalon väki istuu tiiviisti pihan bussissa matkalla meren rannalle. Bussileikki on alkanut lasten omasta innostuksesta matkustaa kauppaan pihan kiipeilytelineessä. Ja ollaanhan me käyty ihan Pariisissa asti: matkalla syötiin ihanat pehmeät kroisantiinit ja ihailtiin ikkunasta näkyvää Eiffel-tornia.

maarit2.jpg

Nyt kuitenkin matka vei meren rannalle. Bussin ikkunasta näkyy majakka, silta ja veneilevä koira. On aika valita yhdessä millä pysäkillä jäämme ensimmäisenä. "Haluan katsoa majakkaa": kuuluu takapenkiltä. Painetaan nappia, lasketaan alas liukumäkeä ja lähdetään tutkimaan majakkaa. Punavalkoinen torni, jossa on valo. Miltäköhän tuntuu olla majakka? Kokeillaan! Otsalamppu otsalle ja pyöritään ympäri, ympäri, ympäri ja toiseen suuntaan. Wau, miten hienoja majakoita meillä onkaan. Kaksi pysäkkiä vielä jäljellä..silta ja veneilevä koira. Sillalla täytyy kävellä keskittyneesti ja odottaa omaa vuoroa. Rohkeita lapsia!!!! Vielä veneretki on tekemättä eli venepaikalta moottoriveneellä päristellään aallokossa. Pienet pääsivät aikuisen kyydillä ja kastelukannusta sai bensaa jos vauhti loppui kesken matkan.

maarit1.jpg
maarit5.jpg

Satutuokio ulkona kymmenestä ankasta herätteli pienet ankkojen hoitajat etsimään karanneet ankat. Voi sitä ihmetystä mihin ankat ovat piiloutuneet ja sitä riemua kun ankat löytyi!!!!! Sadussa myös ankat lopulta löytyivät ja ne vietiin uimaan omaan ankkalampeen.

maarit3.jpg
IMG_20201028_103554.jpg
maarit7.jpg






Vesi, mustikka, siniset vahaliidut....Sininen väri ja ankkalampi. Musiikkia ja mustikkamaalausta.....ihana kokonaisvaltainen elämys, mustikkatassuja, mustikkamassuja ja hienot ankkalampi maalaukset. Olisittepa nähnyt Nikon jalanpohjat!!!!

maarit4.jpg

Syysterveisin Maarit, Heidi, Noora, Minna-Mari Vilma ja Niko sekä opiskelija Anette

Hulinaa Hulinoissa

Siirryin eilen Vilinöistä Hulinoiden ryhmään. Suurin osa lapsista on jo oikein tuttuja, sillä Vilskeessä teemme paljon yhteistyötä ryhmärajojen ulkopuolella. Syksyn alussa hieman jännitin, miten tämä toimii käytännössä, mutta näiden kuukausien perusteella voin sanoa, että oikein hyvin. Juuri yhteisten iltapäivien vuoksi olen päässyt tutustumaan hulinoihinkin etukäteen. Tietyt lapset varmistavat jo aamulla, että ”Voidaanko Iida tänään piirtää Charizard?”. Pokemoneihin liittyen onkin ollut ihana nähdä, miten innokkaasti lapset yrittävät ja kysyvät neuvoa, kun tulee haastavampia piirtämiskohtia. On meillä aika taitavia 4-vuotiaita!

Kuva1.jpg
Kuva2.jpg
Kuva3.jpg
Kuva4.jpg
Kuva5.jpg

Hulinoiden tunnetiistaihin sopi hyvin aamuinen pöytäjalkapallo-ottelu. Pelaaminen herätti niin ilon kuin ärtymyksenkin tunteita kuten urheilussa on mahdollista. Peli päättyi kuitenkin hyvin mielin ja siirryimme satusaliin lukemaan Fanni ja liian jännittävää yötä. Keskustellessamme lasten puheista jännittäviksi asioiksi nousi esiin muun muassa pimeä, haamut ja korkeat paikat. Fanni ystävineen uhmasi pelkoa rohkeudella. Kuten kirjassakin sanottiin, rohkeutta ei ole olla pelkäämättä vaan se, että yrittää vaikka pelottaakin.

Kuva6.jpg
Kuva7.jpg
Kuva8.jpg
Kuva9.jpg
Kuva11.jpg

Myöhemmin nautimme näistä syysilmoista. Vilskeen pihalle rakentui niin traktorirata, kahvila kuin muumidiscokin. Huomenna lähdetäänkin metsään tutkimaan syksyn värejä ja pohditaan, miksi lehdet vaihtavat väriä ja lopulta putoavat. Lapset pääsevät lajittelutehtäviin.

Aurinkoista viikkoa!

- Iida