Syksyiset terkut Hulinoista!

Hulinoiden syyskuu

Syyskuu on tuonut mukanaan kerrassaan ihania syksyn värejä. On myös kerennyt olemaan syysmyrskyjä, mutta sehän ei meitä Vilskeläisiä haittaa, koska mehän olemme ulkona satoi tai paistoi wihuuu. Syksyn teemana on toiminut vanha satu, nimeltään Punahilkka. Olemme mm. saanneet ihastella aikuisten punahilkka esitystä, kuunnelleet punahilkka satua, leikitty teemaan sopivia leikkejä sekä katsottu ihka oikeaa diasatu esitelmän. 

Släpts spläts, vesilätäköissä on kiva pomppia!

Keräsimme ihanan ihania syksyisiä lehtiä

Katso Cassu, teimme sinulle lehtikeittoa

Diaesitys punahilkasta

Retken jälkeen on iiihan parasta kun saamme juosta ylös tätä isoa mäkeä! Aikuiset varmistaa että muruset varmasti nukkuvat päiväunet :)

VILSKEEN ARKI  

Me vilskeessä haluamme toiminnan lähtevän lapsista. Tämän takia olemme viettänyt erilaisia leikkipäiviä jossa rooliasuleikit ovat olleet suosittuja. Olemme myös askarrelleet paljon syksytaideteoksia. Lapset ovat mm. maalanneet, piirtäneet sekä leikannut omat myrkkysienet. Teimme myös syystaideteoksen, jossa lapset saivat rypistää omat marjat, taitella madon sekä leikkaa ja liimaa omat herkkusienet. Tämä on ollut kerrassaan mahtava tapa harjoitella motoriikkaa. 

Muistetaan että jos lapsi haluaa leikkiä prinsessaa, sitten hän myös saa leikkiä!

Cassuu katso meitä..hehehe

- Minä laitan korkokengät päälle, koska minun äidillä on aina korkokengät

Satuhetki

Autoleikissä on kivaaa

poingpoing

Perjantait ovat koko vilskeen yhteinen päivä. Yksi perjantai oli iso leikkipäivä, missä lapset jaetaan eri ryhmiin ja pääsivät leikkimään. Tiedossa oli vesileikkejä, kotileikkiä, eläinsairaalaa, rooliasu leikkejä, autoleikkejä ja junarata leikkejä. Toinen perjantai oli koko talon siivouspäivä. Lapset olivat taas jakautuneet pieniin ryhmiin, jonka jälkeen aikuiset päättivät mitä aluetta lapset siivoavat. Hulinat siivosivat ison salin sekä roolivaatekaapin. Kolmas perjantai oli koko talon musiikkipäivä. Tarkoitus on että joka perjantai on koko talon yhteinen päivä. 

Välillä oli paljon hauskempaa leikkiä rooliasuilla kun itse siivooaminen..

Välillä on vain aaaivan pakko ottaa kädet avuksi kun syö sitä punajuurta kun ne ovat niin liukkaita

RETKET 

Hulinoiden retkipäivät ovat aina keskiviikkoisin. Lapset ovat kysynyt usein jo maanantaina koska lähdemme retkelle, kerrassaan ihanaa! Retkellä on tottakai paras hetki on kun saa syödä omat retkieväät sekä näyttää kaverille mitä äiti tai iskä on pakannut mukaan. Toiseksi tärkein asia on vapaaleikki koska silloin saa juosta, hyppiä ja kiipeillä ympäri metsää. Retkellä olemme myös laatineet tilaa pedagogiselle toiminnalle. Välillä olemme harjoitelleet värien tunnistamista, välillä rakentaneet oma kuvan luonnon antimista tai poimineet pihlajanmarjoja, joita olemme pujotelleet rautalangalle.

- Katso minulla on leipää!

- naminami

Mitäköhän herkkua äiti on minulle laittanut?

Ja koska kuvat kertovat tuhat kertaa enemmän kuin sanat, niin siksi jaan teille nyt kuvia meidän HULINA syyskuusta!

Syyskuu on ollut kerrassaan upea kuukausi!

Pusuja & haleja sinne kaikille,

Toivottaa Cassu

Syysterkkuja Hippula/Vimpuloista!

Syyskuu livahti ohi kuin puista varisevat lehdet! Mutta ihana syksy on saapunut ja metsässä ollaan käyty ahkeraan ihmettelemässä puiden lehtien muuttuvia värejä. Olemme viettäneet monen monet syntymäpäivät syyskuussa, laulettu viikonpäivistä ja tehty siihen liittyvä viikonpäivä-taulu, tanssittu, rentouduttu, liikuttu ja leikitty ja kerrottu Punahilkka-satuja monessa eri muodossa. Lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteen eri alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Tätä kaikkea on ollut meidänkin syyskuu!

Syyskuussa aloitimme työstämään viikonpäivätaulua. Lapset olivat varsin innokkaita askartelijoita ja monet askarteluhetket keskeytyivätkin hetkiseksi, kun lapset alkoivat laulaa samalla tuttua viikonpäivälaulua. Vanhemmat ovat saattaneet kuulla laulun jo useasti kotonakin, ja tämän vuoksi liitimme askarteluun mukaan laulun sanat, jotta vanhemmat voisivat yhdessä jatkaa hyvin opittua laulua myös kotona. Lopuksi saimme vielä esittää viikonpäivä-laulun leikkeineen koko Vilskeen väelle musiikkipäivänä!

 Syyskuussa aloitimme Punahilkka-projektin, johon koko talo osallistui. Punahilkkaa olemme lukeneet perinteisesti kirjasta, nähneet kaksi erilaista näytelmää sekä katsoneet Dia-esityksenä. Meidän ryhmän lapset saivat ideoida päiväkodin seinään Punahilkka-maisemaa ja näistä ideoista ryhdyimme askartelemaan ja maalailemaan Punahilkkaa, sutta, isoäidin mökkiä ja metsään kukkasia. Lapset ovat siis päässeet maalailemaan, harjoittelemaan saksien käyttöä sekä paperiin liimaamista. Käsien maalaaminen kutitti, mutta lähes kaikki halusivat tuntea käsissään sen kutituksen tunteen. Punahilkasta teimme lasten kokoisen tytön, jonka toteutimme piirtämällä yhden lapsen ääriviivat ja tämän jälkeen suunnittelemalla tälle asun. Susi sai myös komean värityksen lasten rikkaan mielikuvituksen avuin.

Tämän kuukauden aikana olemme käyneet monilla metsäretkillä ja muilla retkillä. Bussimatka Luolavuorelle oli monen mielestä jännittävä, mutta perillä ”vuoren” huipulla oli makoisaa maistella omia eväitä ja laskea samalla kuinka monta Turun kirkontornia näkyi. Retket lähimetsiin ovat myös olleet antoisia, kun lapset ovat päässeet leikkimään ja laulamaan metsän siimeksessä. Olemme pohtineet usein metsässä käydessämme, mitä eläimiä voisi metsässä asustaa ja sattumalta olemme törmänneetkin mm. Peuroihin, oraviin ja erikoiseen karvakasaan, joka oli ties miltä eläimeltä metsään jäänyt.

Metsässä, kuin myös sisällä ennen päiväunihetkeä, olemme ottaneet käyttöömme erilaisia rentoutusharjoituksia. Toisille rentoutuminen ja paikallaan oleminen on helpompaa kuin toisille, mutta jokainen kuitenkin on halukas kokeilemaan uusia rauhoittumiskeinoja. Metsässä pidimme halauspiirin, jossa lapset pääsivät halailemaan kavereitaan pitkästi. Samalla kerralla pidimme ”mikä sinut tekee iloiseksi-harjoituksen”, johon lapsilta tuli vallan mainioita vastauksia. Kannattaakin muistaa kysellä lapsilta erilaisista ja yllättävistä asioista, vastaukset saattavat yllättää vanhemman positiivisella tavalla. 4-vuotiaskin osasi vastata kysymykseen :” Koko maailma tekee minut onnelliseksi”. Haluankin muistuttaa, kuinka tärkeää on kommunikoida lasten kanssa sekä antaa heille paljon haleja. Alla muutama hyvä syy halata oman lasten lisäksi myös ystävää, puolisoa tai vaikkapa työkaveria päivän aikana.

·         Halaaminen alentaa verenpainetta.

·         Pitkä ja lämmin halaus lisää onnellisuushormoni oksitosiinin tuotantoa, joka liimaa ihmisiä yhteen ja vahvistaa luottamusta ja kiintymystä heidän välillään.

·          Halaaminen tuo meidät tähän hetkeen. Halaus onkin arkista ja matalan kynnyksen mindfulnessia. 

·          Halaaminen opettaa meitä antamaan ja ottamaan vastaan.

·          Halaaminen tasapainottaa hermoston toimintaa.

·         Halaaminen rentouttaa lihaksia.

·         Halaaminen kohentaa itsetuntoa ja keventää huolia.

·         Halaaminen tukee sydämen terveyttä. 

·         Halaaminen voi ehkäistä pelkotiloja. 

Oksitosiinin vaikutuksiin perehtynyt yhdysvaltalaistutkija Paul Zak suosittelee kaikille vähintään kahdeksaa halausta päivässä!

Liikkareissa ja muutoinkin olemme tämän kuun aikana harjoitelleet ketteryyttä ja tasapainoilua, sääntöjen noudattamista leikissä ja pelissä sekä voiton ja häviön tuoman tunnetilan läpikäymistä. Olemme viettäneet ihania liikuntahetkiä lasten kanssa ja huomanneet kuinka innoissaan lapset ovat uusista ja vanhoista leikeistä ja peleistä. 4-vuotias elää mielikuvituksen ja erilaisten roolileikkien aikakautta. Tämän vuoksi erilaisten eläinten kävelytyylejä matkitaan ja harjoitellaan tässä iässä, kun lapsi helpoiten lähtee leikkiin mukaan. Liikunnan merkitys lapselle on paljon laajempaa verrattuna aikuiseen. Lapsi oppii liikunnallisten leikkien kautta mm. Vuoron odottamista, yhteistyötaitoja, sosiaalisia taitoja sekä erilaisia käsitteitä. Liikuntaleikeissä lapsi kehittää myös mm. Liikkeen ennakointia, raajojen sekä silmän ja käden yhteistyötä sekä oman kehon hahmottamista. Hyvän kehonkuvan syntyminen on yksi keskeinen tekijä myös myönteisen minäkuvan kehittymiselle, eli perusta hyvälle itsetunnolle. 

Syyskuun viimeisenä päivänä kävimme vielä tori-retkellä, josta ostimme Vilskeen sadonkorjuujuhlaa varten kasviksia, juureksia ja marjoja! Tämän reissun kruunasi, kun lapset pääsivät tutkimaan torilla olevasta rakennuksesta torin työmaata ja kaivauksia.

 Kohti lokakuuta ja uusia tuulia!

                                                                                       -Juulia-

Vilinöiden syyskuu

Vesisota

 Jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin eli vesisotaan. Viikko oli ollut hyvin lämmin paitsi perjantaina jolloin oli vähän viileämpi ja jopa tihkutti aamulla. Vilskeläisiin tapoihin kuitenkin kuuluu ettei tuommoiset pikkujutut haittaa. "Vesipyssyt valmiiksi, lataa ja ammu!" - oli ohjenuora jota käytettiin kunhan uikkarit oli vaihdettu. Ja voi pojat kuinka hauskaa lapsilla oli. Kunnon kastumisen jälkeen lasten kelpasi mennä lämpimään saunaan.

Lähihoitajaopiskelijat

 Lähihoitajaopiskelijat tulivat vierailemaan Vilskeeseen ja vetivät myös mukavaa ohjelmaa eskareille. Lapset hakivat ensin samanpituisia keppejä, tekivät niistä taulun ja kehystivät siihen asian jota arvostivat luonnossa eniten. Sillä välin toisessa ryhmässä lapset leikkivät tuolileikkiä ja opettelivat temppuja isolla kuminauhalla. Ja taitavia olivatkin!

Kotitehtävät

 Kotitehtäviä on ollut nyt muutamia ja niiden kautta pääsimme tutustumaan toisiimme paremmin. Ensimmäisessä kotitehtävässä lapset saivat kertoa mikä tekee juuri heistä erityisiä. Tehtävät käytiin läpi siten, että aikuinen luki muutaman kohdan ja lapset saivat itse paljastaa itsensä. Joiissain tapauksissa muut lapset tiesivät tasan tarkkaan kenestä puhuttiin ja hymy oli herkässä.

Kun Kisu Pikkukuun tarina taas jatkui, lapset pääsivät tutustumaan toistensa nimiin ja niiden taustoihin. Lisäksi nimien mukana esiteltiin omia kuvia. Ne vaihtelivatkin vauvakuvista lapsuuskuviin ja niitä oli aivan ihana katsoa!

Draamaa

 Loikkalassa nähtiin varsinaista draamaa, kun Vilskeen aikuiset esittivät näytelmän sadusta Punahilkka. Tarinaa ollaan sittemmin käyty läpi uudestaan esimerkiksi diaprojektoria apuna käyttäen. Siinä olikin ihmettelemistä. Siis että mikä se diaprojektori oikein on ja miten se toimii. Diasatu oli niin kiva kokemus, että luimme diasadun kaksi kertaa putkeen.

Hammashoitaja

 Hampaat ovat jokaiselle meistä tärkeät, joten hammashoitaja kävi Vilskeessä juttelemassa hampaista ja niiden pesusta. Pieni ryhmä kerrallaan kokeili uutta hammasharjaansa samalla kun hammashoitaja demonstroi omalla mallillaan. Puhdasta tuli! Kaikki saivat uuden hammasharjaansa sekä - tahansa ja pastilleja kotiin. Vielä pikainen tarkastus ja eikun ulos leikkimään.

Uimakoulu

 Uimakoulussa lapset ovat päässeet harjoittelemaan uimaan eläintyyleillä, opettelemaan kellumista sekä sukeltelemaan aarteita. Lisäksi saunomista ei sovi unohtaa. Uimisen jälkeen maistuu tietysti retkieväs sillä mitäpä retkipäivä olisi ilman niitä.

Leikkipäivä

 Leikkipäivänä talon väki jakaantui moneen eri leikkiin. Oli roolileikkejä, eläinlääkäriä, junarataa ja myös (poliisi)majan rakennusta Kalervon kanssa.

Laura

Huomio Hetkeen

Sade ropisee hiljaa yläkerran ikkunan takana. Istun ikkunalaudalla ja kuuntelen. Koko Vilske on melkein hiljaa.

Johan on kummallista.

Printteri kohiseee nurkassa, jostain alhaalta keittiöstä kuuluu kopistelua. Ei edes lasten ääniä, vaikka kello on jo sen verran että yleensä tähän aikaan jo kuuluu heleä puheensorina tai nauru.

Puolen tunnin päästä äänimaailma on jo aivan toinen.

Annan hetken itselleni ja teille tämän tekstin muodossa.

Aika harvoin, aivan liian harvoin olen näin, itseni  kanssa, tässä hetkessä.

Nyt meillä alkaa Vilskeessä uusi projekti, haaste. Johon haastamme kaikki työtoverimme, lapset ja teidät perheet.

Haasteen nimi on:

                                                    Huomio Hetkeen.

Tämä nyky-yhteiskunta vaatii meiltä entistä enemmän. Elämme maailmassa, jonka täyttää ärsyketulta.

Maailmassa missä mikään ei ole riittävästi vaan suoritamme ja suoritamme entistä enemmän.

Arki menee töiden, kotitöiden, lasten harrastusten, omien harrastusten ja jatkuvan kiireen suorittamisen.

Sosiaalinen media luo  jatkuvasti lisäpaineita, ole laihempi, leivo enemmän, kuntoile kovemmin, ole trendi tietoisempi, vaadi lapseltasi enemmän, vie hänet harrastuksiin, kehitä älyllisesti, pue kauniisti, ja muista itse edustaa lapsesi jalkapallokentänreunalla.

Harva meistä enää kävelee hitaasti luontopolkua kuunellen ääniä tai heittää leipäkiviä merenrannalla lapsen kanssa.

Harva meistä enää ennättää pysähtymään ja työntämään varpaat pihanurmeen ja aistimaan syystuulen poskillaan.

Harva vaikka uskaltaisin väittää, että aika moni meistä tarvitsee juuri sitä.

Se mikä tässä on ehkä surullista, on se minkälaisen elämän mallin me annamme meidän jälkikasvulle? Minkälaiseen elämään me heidät opetamme?

Meillä Vilskeessä on sääntö, että kiire jää porttien ulkopuolelle. Pyrimme kiireettömään, stressittömän ja tasaisempaan elämään. Todella hieno tavoite.

Miten siihen päästään, on toinen juttu.

On opeteltava pysähtymään. On opeteltava pysäyttämään myös laukkaava mieli. On opeteltava olemaan läsnä tässä hetkessä.

Lapset ovat parhaita opettajiamme. He elävät hetkessä jos he saavat siihen mahdollisuuden. Heidän mieltään eivät ole myrkyttäneet iltauutisten kauheudet, ei iltalehtien lööpit, tai sosiaalisen median paineet.

He ovat onnellisia likaisissa kurahousuissaan, etena sormella ja toinen hanska kadoksissa.

                                                    Huomio hetkeen

Kuinka paljon meillä aikuisilla jääkään kokematta, näkemättä, tuntematta, kun kaahotamme menemään elämässämme.

Voisimmeko pysähtyä hetkeksi ihmettelemään tätä kaikkea lapsen tavoin, lapsen kanssa. Aistia tämän maailman suuruus ja hienous. Unohtaa edes hetkeksi ne kaikki velvollisuudet, joita luomme itsellemme ja toisillemme.

                                                    Huomio hetkeen

Alhaalta kuuluu lautasten kilinä. Osaisinkohan enää edes syödä niin että maistaisin ja maksutelisin kunnolla mitä syön? En hyppäisi antamaan jollekin lisää tai kaatamaan maitoa välillä. Ammattisairaus.

Opetetaan lapsia nauttimaan ruuasta ja syömään rauhallisesti, mutta itse palvelemme muita. Se on kai osa työnkuvaa.

Mutta olemme muuttamassa työnkuvaamme.

Olemme päättäneet, että aloitamme harjoittelemaan läsnäolon taitoja, taitoja olla hetkessä.

Minusta ihan äärettömän tärkeä taito, sillä mitä muuta lapset tarvitsevat, kun läsnäolevan aikuisen? Mitä muuta me tarvitsemme toisiltamme, kun ihmisen, joka on tässä ja nyt läsnä, myös henkisesti.

Olemme Donna kanssa Koulutuksessa, jossa käsittelemme näitä taitoja. Siitä intoutuneena olemme kehitelleet koko henkilökunnalle työhyvinvointia lisäävän Huomio hetkeen-hetken, joka on joka maanantai.

Se on noin 10-20 minuuttia pysähdys arjen keskelle. Hiljennämme mielemme ja aistimme maailmaa. Idea on, että henkilökunta vie nämä pienet helpot harjoitukset lapsiryhmiin. Näin opetamme myös lapsia pysähtymään, olemaan hetkessä.

Me ajattelimme lähettää harjoitukset myös teille vanhemmille, että tekin pääsette osalliseksi tähän ihmeelliseen maailmaan, jossa kaikki on hilkkusen kauniimpaa ja valoisampaa.

                                                                                                        Henna

Kaislana meren rannalla

Tuo jalkasi, isovarpaasi ja kantapääsi yhteen, koukista polvesi hieman. Sulje silmäsi ja anna kehosi rentoutua. Ole kuin kaisla, jota tuuli heiluttelee kevyesti.

Kun oikein rentoudut, voit huomata, että keinuminen tapahtuu kuin itsestään. Anna itsesi olla liikuteltavana.

Päätä harjoitus pienellä venyttelyllä ja kehosi taputtelulla, jotta olet läsnä tässä hetkessä.

(Metsä- ja meditaatiokortti 10.)

Irti päästäminen

Sulje silmät, ja rentoudu. Päästä vapaaksi kaikki kehosi ulkopuolella olevat asiat, tapahtumat ja ihmiset. Päästä kehosi vapaaksi. Anna sen hengittää ja elää miten vain. Päästä tunteesi vapaaksi olemaan mitä vain. Päästä ajatuksesi vapaaksi olemaan mitä vain. Päästä lopulta irti olemisesta ja ei-olemisesta.

Päästä irti kaikesta negatiivisesta, kaikesta, joka vaivaa tai stressaa. Kuvittele se pieneen lasi palloon ja puhalla pois. Katso kuinka se lipuu pois. Voit tehdä näin kaikelle, joka vie nyt voimiasi.

Lopuksi vahvistamme kaikkea hyvää elämässäsi. Kuvittele nyt eteesi tilanne josta saat voimaa, ihminen joka on sinulle erityinen. Hengitä syvään ja nauti energiasta, tästä muistosta tai haaveesta.