Syysterkkuja Hippula/Vimpuloista!

Syyskuu livahti ohi kuin puista varisevat lehdet! Mutta ihana syksy on saapunut ja metsässä ollaan käyty ahkeraan ihmettelemässä puiden lehtien muuttuvia värejä. Olemme viettäneet monen monet syntymäpäivät syyskuussa, laulettu viikonpäivistä ja tehty siihen liittyvä viikonpäivä-taulu, tanssittu, rentouduttu, liikuttu ja leikitty ja kerrottu Punahilkka-satuja monessa eri muodossa. Lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteen eri alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Tätä kaikkea on ollut meidänkin syyskuu!

kuva 1.jpg

Syyskuussa aloitimme työstämään viikonpäivätaulua. Lapset olivat varsin innokkaita askartelijoita ja monet askarteluhetket keskeytyivätkin hetkiseksi, kun lapset alkoivat laulaa samalla tuttua viikonpäivälaulua. Vanhemmat ovat saattaneet kuulla laulun jo useasti kotonakin, ja tämän vuoksi liitimme askarteluun mukaan laulun sanat, jotta vanhemmat voisivat yhdessä jatkaa hyvin opittua laulua myös kotona. Lopuksi saimme vielä esittää viikonpäivä-laulun leikkeineen koko Vilskeen väelle musiikkipäivänä!

 Syyskuussa aloitimme Punahilkka-projektin, johon koko talo osallistui. Punahilkkaa olemme lukeneet perinteisesti kirjasta, nähneet kaksi erilaista näytelmää sekä katsoneet Dia-esityksenä. Meidän ryhmän lapset saivat ideoida päiväkodin seinään Punahilkka-maisemaa ja näistä ideoista ryhdyimme askartelemaan ja maalailemaan Punahilkkaa, sutta, isoäidin mökkiä ja metsään kukkasia. Lapset ovat siis päässeet maalailemaan, harjoittelemaan saksien käyttöä sekä paperiin liimaamista. Käsien maalaaminen kutitti, mutta lähes kaikki halusivat tuntea käsissään sen kutituksen tunteen. Punahilkasta teimme lasten kokoisen tytön, jonka toteutimme piirtämällä yhden lapsen ääriviivat ja tämän jälkeen suunnittelemalla tälle asun. Susi sai myös komean värityksen lasten rikkaan mielikuvituksen avuin.

kuva2.jpg

Tämän kuukauden aikana olemme käyneet monilla metsäretkillä ja muilla retkillä. Bussimatka Luolavuorelle oli monen mielestä jännittävä, mutta perillä ”vuoren” huipulla oli makoisaa maistella omia eväitä ja laskea samalla kuinka monta Turun kirkontornia näkyi. Retket lähimetsiin ovat myös olleet antoisia, kun lapset ovat päässeet leikkimään ja laulamaan metsän siimeksessä. Olemme pohtineet usein metsässä käydessämme, mitä eläimiä voisi metsässä asustaa ja sattumalta olemme törmänneetkin mm. Peuroihin, oraviin ja erikoiseen karvakasaan, joka oli ties miltä eläimeltä metsään jäänyt.

 

Metsässä, kuin myös sisällä ennen päiväunihetkeä, olemme ottaneet käyttöömme erilaisia rentoutusharjoituksia. Toisille rentoutuminen ja paikallaan oleminen on helpompaa kuin toisille, mutta jokainen kuitenkin on halukas kokeilemaan uusia rauhoittumiskeinoja. Metsässä pidimme halauspiirin, jossa lapset pääsivät halailemaan kavereitaan pitkästi. Samalla kerralla pidimme ”mikä sinut tekee iloiseksi-harjoituksen”, johon lapsilta tuli vallan mainioita vastauksia. Kannattaakin muistaa kysellä lapsilta erilaisista ja yllättävistä asioista, vastaukset saattavat yllättää vanhemman positiivisella tavalla. 4-vuotiaskin osasi vastata kysymykseen :” Koko maailma tekee minut onnelliseksi”. Haluankin muistuttaa, kuinka tärkeää on kommunikoida lasten kanssa sekä antaa heille paljon haleja. Alla muutama hyvä syy halata oman lasten lisäksi myös ystävää, puolisoa tai vaikkapa työkaveria päivän aikana.

 

·         Halaaminen alentaa verenpainetta.

 

·         Pitkä ja lämmin halaus lisää onnellisuushormoni oksitosiinin tuotantoa, joka liimaa ihmisiä yhteen ja vahvistaa luottamusta ja kiintymystä heidän välillään.

 

·          Halaaminen tuo meidät tähän hetkeen. Halaus onkin arkista ja matalan kynnyksen mindfulnessia. 

 

·          Halaaminen opettaa meitä antamaan ja ottamaan vastaan.

 

·          Halaaminen tasapainottaa hermoston toimintaa.

 

·         Halaaminen rentouttaa lihaksia.

 

·         Halaaminen kohentaa itsetuntoa ja keventää huolia.

 

·         Halaaminen tukee sydämen terveyttä. 

 

·         Halaaminen voi ehkäistä pelkotiloja. 

 

Oksitosiinin vaikutuksiin perehtynyt yhdysvaltalaistutkija Paul Zak suosittelee kaikille vähintään kahdeksaa halausta päivässä!

kuva4.jpg

Liikkareissa ja muutoinkin olemme tämän kuun aikana harjoitelleet ketteryyttä ja tasapainoilua, sääntöjen noudattamista leikissä ja pelissä sekä voiton ja häviön tuoman tunnetilan läpikäymistä. Olemme viettäneet ihania liikuntahetkiä lasten kanssa ja huomanneet kuinka innoissaan lapset ovat uusista ja vanhoista leikeistä ja peleistä. 4-vuotias elää mielikuvituksen ja erilaisten roolileikkien aikakautta. Tämän vuoksi erilaisten eläinten kävelytyylejä matkitaan ja harjoitellaan tässä iässä, kun lapsi helpoiten lähtee leikkiin mukaan. Liikunnan merkitys lapselle on paljon laajempaa verrattuna aikuiseen. Lapsi oppii liikunnallisten leikkien kautta mm. Vuoron odottamista, yhteistyötaitoja, sosiaalisia taitoja sekä erilaisia käsitteitä. Liikuntaleikeissä lapsi kehittää myös mm. Liikkeen ennakointia, raajojen sekä silmän ja käden yhteistyötä sekä oman kehon hahmottamista. Hyvän kehonkuvan syntyminen on yksi keskeinen tekijä myös myönteisen minäkuvan kehittymiselle, eli perusta hyvälle itsetunnolle. 

kuva5.jpg

Syyskuun viimeisenä päivänä kävimme vielä tori-retkellä, josta ostimme Vilskeen sadonkorjuujuhlaa varten kasviksia, juureksia ja marjoja! Tämän reissun kruunasi, kun lapset pääsivät tutkimaan torilla olevasta rakennuksesta torin työmaata ja kaivauksia.

 Kohti lokakuuta ja uusia tuulia!

 

                                                                                       -Juulia-