Valmiina, paikoillanne, HEP! Uusi vuosi käynnistyi
Hulinoiden ryhmän kasvaessa suuremmaksi. Pikkutalolaisia siirtyi kartanolle
Hulinoiden vahvistukseksi. Niin ne ihanat lapsoset kasvavat!
Vuoden vaihtumista juhlistettiin leikkimällä ilotulituksia,
joita sitten maalattiin ja puhallettiin pilleillä. Näin harjoitettiin tärkeitä
poskilihaksia ja suun motoriikkaa puheen muodostamisen vahvistamiseksi ja
samalla nautittiin taiteen tekemisestä. Talli oli tähän ihanan tunnelmallinen
paikka!
Odotettua lunta ei ollut saapunut, silti leikkejä jatkettiin hurjalla innolla Vilskeen
pihassa ja metsässä. Pihalla oleva tynnyri muuttui eräänä päivänä
kuurupiilopaikaksi, josta pääsi ylös vain loruttamalla oikean lapsen nimen. Tynnyrileikki
jatkui pitkään suuren porukan voimin ja kirvoitti suuret naurut ja spontaania
Pihassa tutkittiin mielenkiinnolla myös kumpaakin
leikkimökkiä: korkeampaan, jalalliseen mökkiin oltiin saamassa uutta
kattomateriaalia ja matalammasta mökistä Pinko-tonttu oli jo muuttanut
toisaalle ja mökki avautui leikkiryhmille. Metsässä ihmeteltiin keväisiä ääniä;
talitintit lauloivat kevätlaulua! Aurinkoakin nähtiin ja jopa kauriit antoivat
lasten ihailla itseään pitkät tovit. Ranta käytiin tarkastamassa siltä varalta,
olisiko tullut jäätä. Jäätä ei löytynyt, mutta sen sijaan erinomaisia kaisloja
leikkejä varten. Metsäleikeissä on ollut mukana myös uudestaan lasten
aloitteesta taikakivet, joita alettiin etsimään ja sitten myös maalataan.
Tammikuussa koimme myös myrskysäitä, jolloin metsäkin oli
pimeä paikka. Vaikka puut meille tanssivatkin tuulitansseja, metsän pohjalla
oli rauhaisaa ja suojaisaa, jopa niin, että oli ihana viettää synttäreitä
mättäällä istuen. Lapsia ei yhtään pelottanut, vaan majaleikit ja kiipeilyt
sujuivat normaaliin tapaan ja motoriikka harjaantui. Tämän kaiken lisäksi
olemme kiinnittäneet myös ruokailun tapakasvatukseen huomiota, miettineet omien
jälkien siivoamista ja pohdittu mitä tehdään veitsellä, mitä haarukalla. Kaiken
kaikkiaan hauska kuukausi ollut!
Satu