Luonto tuo meidän ihmeellinen seikkailumaa, antaa kaikille jotakin. Se innostaa liikkumaan ja leikkimään. Se kehittää meidän motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa. Se auttaa meitä rauhoittumaan ja vapautta stressiä.

Luonto on meidän vilskeläisten suosikkipaikka. Me vietämme siellä myös säännöllisesti joka päivä aikaa. Me koemme kuuluvamme sinne.

Minä päiväkodinjohtajan en voi tietää parempaa tapaa viettää aikaa, kuin olla yhdessä lasten kanssa ja olla heidän kanssa metsässä. Mikä mieletön päivä meillä olikaan taas kerran. Kuplivana, voimaantuneena, sielu täynnä hyvää energiaa palasin Vaarniemen retkeltä esikoululaisten kanssa.

Vajaa 4 kilometrin vaellus sujui, kuin tanssien Vilskeestä kohti Vaarniemen huippua. Kuusimetsää, lehtometsää, suoalue ja pitkospuut, luonto on herännyt upeasti kevääseen. Aamupakkanen oli tehnyt pitkospuut ajoittain hiukan liukkaiksi, hyvää tasapaino treeniä koko porukalle, vaati paljon keskittymistä, ettei nyt vähän oltaisi käyty uiskentelemassa. Meillä ei ollut kiire mihinkään. Kuuntelimme luonnonääniä, seurailimme joutsen pariskunnan pesänrakennusta.

Ihmettelimme virtaavaa puroa jään alla. Tosi meditatiivista. Mukavaa jutustelua yhdessä.

Peppi antoi tehtäväksi etsiä luonnosta V-kirjaimia. Hupsista niitä löytyikin monesta paikasta, puunrungosta, oksista, juurista..

Vaarniemi on hieno paikka. Se on melkein, kun olisi pohjoisessa. Upea huippu, josta aukeaa näkymät, merelle, metsään ja kaupunkiin.

Ennen eväshetkeä oli sytytettävä nuotio. Lapset saivat harjoitella nuotion sytyttämistä, eipä tarvitse harjoitella sitten luvattomasti tulitikkujen käyttöä.

Nuotiolta makkaraa, hot dogeja, repuista äitien ja isien tekemiä eväitä.

Jälkiruuaksi Onnimannitarinaa.

Lasten toiveesta veistelyharjoituksia. Joku voisi pitää sitä vaarallisena, sitä se onkin jos puukon käyttöä ei opeteta. Kalervo on hyvä opettaja. Vuolemisasento, puukonasento kädessä, vuolemisvoima.