Dokumentoijana Anna-Maija
Vuosi vaihtuu ja lapset kasvaa ja kehittyy. Lapsen kehitykseen liittyy monenlaisia kehitysvaiheita. Viiden vuoden ikää lähestyttäessä kaverisuhteet alkavat tulla entistä tärkeimmiksi. Aletaan myös ehkä vertailemaan omia taitoja ja ominaisuuksia suhteessa kaveriin. Tämä on ihan luonnollinen kehitysvaihe, mutta lapsi tarvitsee tukea oman itsetuntonsa vahvistamisessa sekä kaveri- ja vuorovaikutustaidoissa. Kavereiden mielipiteet tulevat yhä tärkeämmiksi ja siksi onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kaverille puhutaan.
Näihin asioihin olemme SäkkäräVäkkäröissä vuoden alussa kiinnittäneet erityisesti huomiota. Olemme jakaneet lapsia joustavasti pienryhmiin tukien olemassa olevia kaverisuhteita ja toisaalta antaneet mahdollisuuksia uusien kavereiden löytämiselle. Aikuiset ovat koko ajan mukana tukemassa ja ohjaamassa leikki- ja vuorovaikutustilanteita. Pienien pöytäteatteriesitysten kautta olemme käsitelleet leikistä ulkopuolelle jättämisen aiheuttamia tunteita sekä omien vahvuuksien tunnistamista ja myönteisen palautteen antamista toisille. Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään, hän on kaikkein tärkein aarre.
SäkkäräVäkkärät ovat onnellisten lasten porukka! Yhteiset talvipuuhat ovat tuoneet punaiset posket ja hymyn jokaisen kasvoille. Me olemme nauttineet lumesta täysin rinnoin.
Talvi ja pakkanen eivät ole pysäyttäneet liikettä, päinvastoin! Liikkaria voi pitää myös ulkona. ”Kieritä kaveria kuin lumipalloa.”
”Työnnä kaveria liukurin päällä. Tee lumitunneli, josta toiset voivat ryömiä läpi. Muista vahvat jalat, ettei tunneli sorru.”
Hiihtäminen ja luisteleminen kehittävät tasapainoa. Molemmissa lajeissa tarvitaan keskivartalon hallintaa. Pyllähdyksiltäkään ei voi välttyä, ja tärkeä taito onkin oppia nousemaan itse kaaduttuaan ylös, niin luistimilla kuin suksillakin. Aikuisen ja muiden lasten rohkaisu ja kannustus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Onnistumisen kokemukset innostavat lapsia liikkumaan. Jokainen oppii ja kehittyy omaan tahtiinsa. Toisille riittää vielä lyhemmät ladut tai pienempi luistelukenttä, kun joku jo viilettää suksillaan mäkiä ylös ja alas tai luistelee sujuvasti matoa ympäri. Pääasia on liikkumisen ilo. Harjoittelu tekee mestarin!
Onnimanni elää edelleen vahvasti mukana lasten jutuissa ja leikeissä. Onnimannin toiveen mukaan pidimme huolta metsäneläimistä, hänen seikkaillessaan Kiinassa asti. Teimme siemenistä ja kookosrasvasta eläimille ruokaa ja veimme ne Luonnonsuojelualueelle eläinten talviruokintapaikalle. Matkalla tutkimme eläintenjälkiä lumessa. Ainakin kettu oli kulkenut samaa polkua ristiin rastiin, mitä me talsimme.
Ja Onnimannin tarina jatkuu entistä jännempänä! Rikkosiipi on palannut! Rikkosiivelle lapset eivät halunneet jättää metsään ollenkaan ruokaa. Rikkosiipi ei saa tulla sekoittamaan Metsän suloisinta paikkaa. Variksen raakkuminen Katariinanlaakson yllä saa lapset aina varpailleen. ”Rikkosiipi tulee!” Keksimme jäädyttää kallisarvoisia kiiltäviä timantteja. Ehkä Rikkosiiven mielenkiinto ja huomio kiinnittyy niihin ja hän jättää Metsän suloisimman paikan rauhaan. Innostuimme myös piirtämään aarrekarttoja, joihin timantit merkittiin punaisin rastein. Sitä ennen kartoitimme jalkaisin, minkälainen lähimaastomme on, mitä maamerkkejä sieltä löytyy.
Miten Onnimannin tarina jatkuu, siitä kuulemme toivottavasti pian lisää!