HIENOJA SANOJA ON PALJON -Hulinoiden kauden aloitus

Niin se kesä meni menojaan ja oli aika palata takaisin meidän Vilskeeseen. Ensimmäinen kuukausi on mennyt yhteisten sääntöjen ja arjen struktuurin luomiseen. Ennakoitavuus ja selkeät suunnitelmat luovat turvaa ja helpottavat meidän kaikkien, niin aikuisten kuin lasten toimimista arjen eri käänteissä. Yhteisiin toimintatapoihin ja vuorovaikutukseen kuuluvat luonnollisesti kauniit tavat ja toisen ihmisen hyvä kohtelu.

Lapsilla on vielä paljon opeteltavaa ja he tarvitsevat meitä aikuisia ohjaamaan ja näyttämään esimerkkiä. Hulinat ovat harjoitelleet syksyn aluksi paljon kauniita tapoja päivän eri tilanteissa. "Hienoja sanoja on paljon"- laulu on ollut hyvänä esimerkkinä harjoittelulle. Hienoja sanoja on paljon.. mitä sanotaan, aamulla kun tavataan. "Huomenta!" Aamuiset tervehdykset niin aikuisten kuin lasten kesken antaa päivälle hyvän alun. Olipa se sitten ääneen lausutut sanat tai harmiaamuina silitykset, niin tervehdykset kuitenkin. Mitä sanotaan, kun jotain halutaan. "Saisinko?" Kuulostaa paljon kauniimmalta kuin käskevään sävyyn sanottu “Anna”. Mitä sanotaan, jos toista loukataan? "Anteeksi". Vahinkoja sattuu ja toisinaan toimitaan ennen kuin ajatellaan. Tällöin anteeksipyyntö on paikallaan. Mitä sanotaan, jos jotain saadaan? "Kiitos". Tämän Hulinat osaavat jo superhienosti. "Kiitos" on kaunis sana ja sen opetteleminen ei varmasti mene hukkaan. Vanhan kansan sanonta kuuluukin, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Pitäneekö tässä kohtaa paikkansa. Mitä sanotaan, kun hyvästellään? "Näkemiin".

Käytöstavat ja maailma ympärillämme ehkä muuttuvat, mutta hyvien käytöstapojen merkitys ei häviä. Kiittäminen, tervehtiminen ja toisen ihmisen huomioiminen ovat perusta toisen kunnioittamiselle ja hyville käytöstavoille. Käytöstavat ovat tietynlainen käyntikortti, jota kannamme aina mukanamme. Meidän aikuisten niin vanhempien kuin kasvattajien tehtävänä on ohjata lapsia kultaisen käytöksen tielle. Hyvät käytöstavat ovat kaikkien oikeus.

 Hulinat ovat ahkerasti harjoitelleet kauden aluksi toisen huomioimista hienoin sanoin. He ovat oppineet niitä jo niinkin paljon, että ohjeistavat lempeästi pienempiä kartanolaisia esimerkiksi vessajonossa. Siirtymätilanteissa järjestäydymme lähes aina jonoon. Tämä on myös taito, jossa Hulinat ovat erityisen taitavia. He osaavat kertoa miksi jonotamme ja mitä tapahtuu, jos emme jonota. Olemme paljon puhuneet siitä, miten meillä on kaikilla mukavampaa tehdä kaikenlaista toimintaa Vilskepäivän aikana,kun muistamme huomioida toisemme.

-Maaret-

Ison talon pienet -Hippulat ja Vimpulat kartanolla

Elokuussa kesäloman jälkeen monet viime kevään pikkutalon lapsista siirtyivät kartanon puolelle. Kesäkuussa vähän jo kurkistettiin, miltä kartanon puolella näyttää... Saimme syksyllä myös muutaman uuden lapsen Hippuloiden ja Vimpuloiden ryhmään.

Miltä iso Kartano näyttää kaksi- ja kolmevuotiaan silmin? Aikuisestakin Kartano näyttää isolta, on monta kerrosta ja monia huoneita, monia askeleita paikasta toiseen. Kaksi- ja kolmevuotiaan tasolta katsottuna huoneet ovat vieläkin korkeampia ja askeleita on otettava vieläkin enemmän. Yläkerran satusalista alakerran ruokahuoneeseen on pitkä matka. Päivän aikana myös isompia kartanolaisia tulee käytävillä vastaan omine ryhmineen ja aikuisineen. On siis paljon uutta, ihmeellistä ja suurta. Ehkä Kartano onkin jättiläisten talo.

Tove Janssonin Muumitalo on myös suuri monine kerroksineen, ulokkeineen ja kierreportaineen. Muumitalossa on monta huonetta ja huoneissa monta kulmaa. Vilskeen Kartano muistuttaakin Muumitaloa: molemmat ovat isoja, molemmissa on narahtelevia puulattioita ja kierreportaita. Onkohan täällä salaoviakin ja salaisia huoneita, mihin salaisuuksiin ja ihmeellisyyksiin nuokin kierreportaat oikein johtavat.

Muumitalossa on selvästi jotain salaperäistä, mutta yhtälailla Muumitalo on kodikas ja turvallinen paikka olla ja asua. Muumimamma ja Muumipappa pitävät huolen siitä, että Muumitalon ovet ovat avoinna monenlaisille lapsille, niin metsässä kulkevalle pohdiskelevalle Nuuskamuikkuselle kuin toimeliaalle ja tahtovalle Pikku Myyllekin. Vilskeen päiväkodin ruokasalin tauluun on kirjattuna ”Vilskeen jokalapsen oikeudet”. Taulussa kerrotaan Muumitalon periaatteiden mukaisesti, että jokaisella lapsella on ”oikeus olla ihana oma itsensä.” Niinpä haluammekin, että Kartano on Muumitalon tapaan myös talon pienimmille kulkijoille kodikas ja turvallinen paikka, johon uskaltaa tulla omana itsenä.

 Kun Kartanolle kotiutuu turvallisesti, alkaa seikkailu! Muumilaakson tapaan Vilskeen Kartano ympäristöineen kutsuu seikkailuun. Seikkailupaikkoja löytyy niin Kartanon sisältä kuin muualtakin Vilskelaaksosta. Ja mukaan seikkailuun syksyiseen metsään pääsevät kaikki, muutkin kuin synnynnäiset Nuuskamuikkuset :)

”On edessämme kaikki kauneus ja ihanuus
On meri, jota nähnyt en mä milloinkaan
Ja kauniit näkinkengät, joita poimitaan
He lähtivätkin heti matkaan Vilijaanan myötä...”

 Tove Jansson: Ja Tuittu ruusut sai

Kodikasta ja seikkailukasta syksyä kaikille!

Jussi

Kohti uutta eskarivuotta

Syksy on taas täällä ja eskarivuosi on lähtenyt käyntiin. Eskarit sukelsivatkin heti Kutkuliplaneetan maailmaan ja tutustuivat planeetan eskarilaisiin Ämmyyn, Vipiin, Tiksuun sekä Boboon. Kutkuliplaneetan eskarit joutuivatkin heti kiipeliin ja päätyivät tutkimusalus Äx:n mukana jollekin ihmeplaneetalle. Mikäköhän tämä planeetta mahtaa olla? Meidän eskarit seuraavatkin nelikon seikkailuja koko eskari vuoden ajan. Mitähän kaikkea mahtaa olla luvassa?

Eskarit ovat myös päässeet harjoittelemaan oman nimensä kirjaimia etsimällä niitä ympäri mummolaa! Myös kirjaimet A,I ja S ovat päässeet tehoharjoitteluun niin kehollisten harjoitusten avulla sekä eri materiaaleista rakentaen.  Kirjainten lisäksi eskarit ovat harjoitelleet numeroita 1-12 sekä kuukausia. Numerot ja kuukaudet olivat hukkuneet metsään ja eskarien tulikin ne löytää sieltä ja pistää oikeaan järjestykseen.

Olemme päässeet myös taiteilemaan omakuvat lyijykynätyönä ja mitä taideteoksia niistä tulikaan. Yhtenä tämän kauden teemoista on myös koko Vilskeen yhteinen metsäsatu ja eskarit saivatkin kunnian aloittaa tämän projektin! Projektista voitte lukea lisää Helin aiemmasta blogitekstistä.

On ollut ilo seurata eskarien innostusta kaikesta uudesta ja miten he ovat jo kesän aikana kasvaneet isoiksi eskarilaisiksi. Odotammekin innolla, mitä kaikkea mahtavaa pääsemme tekemään ja toteuttamaan eskarilaisten kanssa tämän syksyn ja koko vuoden aikana.

Rentouttavaa syksyn alkua ja odotusta kaikille!

Terveisin,

Eskarin väki

Jekku-jänön matkassa

Elokuussa Säkkärät ja Väkkärät ovat tutustuneet paremmin Jekku-Jänöön ja hänen ystäväänsä Kettuun. Jekku ja kettu ovat seikkailleet mukanamme niin liikkareissa kuin metsäretkilläkin.
Jekku tavattiin ekaa kertaa kentällä, jossa Jekku-korttien avulla tehtiin erilaisia harjoituksia, kuten hyppyjä ja tasapainoilua.

Metsäretkellä luettiin Jekun liikunnallinen tarina ja tehtiin parin kanssa Jekun& Ketun paritehtäviä. Näissä aikuiset näyttivät ensin mallia ja lapset tekivät perässä!

Rannalla Jekku opetti lapsia korttien avulla. Sujuuko sinulta ihmispyramidin teko tai läpyn antaminen hypätessä?

Sadepäivinäkin voi Jekkuilla! Jekku oli piilottanut metsään porkkanoita ja pyysi lapsia tekemään taideteokset kankaille luonnon materiaaleista.

Jekku-jänö on Liikunnan aluejärjestöjen materiaali:
"Liikunnan aluejärjestöt haluavat olla tukena lisäämässä alle kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta ja kehittämässä aktiivisempaa varhaiskasvatuspäivää. Materiaalit on tuottanut Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä."

Linkki Vilskeen videoon: https://youtu.be/eboggsJTMlo

Jekku-Jänön seikkailut jatkuvat Säkkäröissä ja Väkkäröissä ainakin lokakuun loppuun asti!

Jekku-terveisin,
Sanna, Mammu, Kia ja Heidi