Yhdessä tekemistä ja hauskuutta Hulivilien ja Vilinöiden ryhmässä

Maaliskuu on nyt puolessa välissä. Aurinko lämmittää ja ja sulattaa kovaa vauhtia Vilskeen pihalle kertynyttä jäätä. Alkuvuodesta tähän hetkeen mahtuu paljon mukavaa tekemistä sekä sisällä että ulkona. Kiinalaista Uutta vuotta vietettiin aivan helmikuun alussa. Ryhmämme esitti koko talon juhlassa Panda-laulun, jota on tykäty laulaa myöhemminkin :) Lapset pääsivät askartelemaan omaa Kiinan muuria. Kiinan muurin yhteys kuvastaakin koko Hulivilien ja Vilinöiden yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta: olemme tosi huippu ryhmä yhdessä!

 Talviolympialaisten aikaan hiihdimme ja pulkkailimme Vilskeessä paljon.

Iivon hiihtäessä olympiakultaa meillä oli Vilskeen oma kisakatsomo. Suomen liput liehuivat lapsiyleisössä ja kannustukset kantautuivat varmasti Iivonkin korviin asti! Ehkä tulevan hiihtomaajoukkueen jäseniä kasvaa Hulivilien ja Vilinöiden ryhmästä tulevaisuudesta, ainakin intoa hiihtämisen harjoitteluun löytyi talven aikana paljon.

 Metsäretkiä Vilskeen lähiympäristöön olemme tehteen säännöllisesti joka tiistai. Nyt maaliskuussa olemme alkaneet ottaa myös eväät mukaan, mikä onkin lasten mielestä parasta. Retkillä olemme mm. harjoitelleet mindfulness-kuunteluharjoitusta: minkälaisia luonnonääniä ympäristössä kuuluu. Olemme harjoittaneet metsässä myös luontomatikkaa: käpyjä ja keppejä on kiva kerätä ja laskea samalla, matikka sopiikin yhtä hyvin ulos kuin sisälle! Retkillä olemme kiipeilleet puihin ja liikkuneet epätasaisessa maastossa, mikä on kehittänyt paljon lasten tasapainoa ja ketteryyttä. Materiaalia havumajaksi löytyi metsäretkeltä päiväkodin pihallekin asti!

Liikunnallisia taitoja olemme harjoitelleet myös sisäliikkunnan muodossa torstaisin Liikkarissa. Liikkarissa lapset ovat päässeet mm. tasapainottelemaan hernepussit päällä juosten, vanteita heittäen tai kuperkeikkaa patjan päällä tehden. Liikkarissa yhdistyvät leikkimieli, liikunnalliset taidot ja pienryhmän yhteisöllisyys. Joissain tehtävissä ei yksin pärjääkään, vaan tarvitaan kaveria avuksi :)

 Kalevalan ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 28.2 oli Vilskeessä suomalaiseen eläinkertomusperinteeseen pohjautuva näytelmä Kettu ja karhu, jossa kettu pääsi jekuttamaan karhua. Näytelmä jatkui kuitenkin vielä osallistuvan teatterin mukaisesti siten, että yleisössä olleet lapset pääsivät ideoimaan näytelmälle jatkoa: miten muut eläimet puolestaan voisivat jekuttaa kettua :) Olemme lukeneet myös paljon kirjoja, sekä pienryhmissä että lepohetkien aikana. Peppi Pitkätossu on sopinut hyvin Vilskeen kartanoon!

Talven aikana on myös sadutettu: lapset ovat päässeet kertomaan omia satuja ja tarinoita, jotka aikuinen on kirjannut ylös lasten kerronnan säilyttäen. 

Maaliskuussa olemme aloittaneet Eurooppa-projektin. Olemme tutustuneet kartan ja karttapallon avulla Euroopan maihin sekä askarrelleet Suomen, Ruotsin, Saksan, Ranskan ja Italian lippuja.

Lasten tekemiin passeihin on alkanut kertyä leimoja eri maista. Mikä hauskinta, olemme leikkineet yhdessä perinteistä ”Matkustan ympäri maailmaa” -laululeikkiä, jossa laukusta löytyy matkaeväiksi leipää ja piimää... Olemme samalla oppineet, miten tervehditään vastaantulevaa kaveria muissa maissa. Guten Tag! Sanoo saksalainen, Bonjour! puolestaan ranskalainen.

 Yhdessä tekeminen ja kaverin auttaminen on ollut Hulivilien ja Vilinöitten ryhmässä tärkeä teema alkuvuodesta. Kaveritaidot ovat kehittyneet ja hauskaa on samalla ollut!

24 Jekun täyteistä päivää

Jälleen tänä vuonna olemme päässeet seuraamaan Jekun seikkailuja. Mitä kaikkea Jekku on tänä vuonna tehnytkään?'

Luukku 1

Mitä ihmettä! Jekku ilmestyi kesken aamupiirin. Ikävä kyllä hänen vierailunsa jäi melko lyhyeksi, sillä joku varkaan näköinen kaveri vei hänet mennessään.

Luukku 2

Saimme ääniviestin Jekku-jekulta ja hänen kaveriltaan Jekku-jekku-jekulta, sekä itse varkaalta. Ääniviesteissä tuli esille, että Jekut olivat päässeet yhteisvoimin karkuun varkaan salapaikasta.

Luukku 3

Aamupiirissä luettiin kirje, minkä varas oli lähettänyt. Hän oli kovin pahoillaan, ja kertoi heidän ystävystyneen Jekkujen kanssa. Olivat tainneet myöskin sopia yhteisestä joulunvietosta, jottei kukaan heistä joutuisi olemaan yksin jouluna. Jekut ja varas olivat tehneet meille kuvasuunnistuksen Vilskeen pihoilta.

Luukku 4

Mitä Vilskeen aikuisten kuville on oikein tapahtunut?

Luukku 5

Lunta odotellessa! Kyllä ne Jekut kaikkea keksii: pulkkamäki sisällä?!

Luukku 6

Jekut kävivät vähän virkistäytymässä jääkylmässä vedessä. Taisivat nauttia saunan lämmöstäkin.

Luukku 7

Jekut kokkaamassa iltapalaa. Onkohan kyseessä isompikin seurue?

Luukku 8

Jekut moikkaamassa uutta ystäväänsä.

Luukku 9

Pitkin kartanoa oli ilmestynyt presidentti Sauli Niinistön kuvia.

Luukku 10

Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin -päivän kunniaksi Jekut olivat tehneet oman sinfonian.

Luukku 11

Aamupalalle ei päässytkään tällä kertaa ihan helposti. Temppurata jee!

Luukku 12

Pitäisikö jonkun kertoa Jekuille, että ruoalla ei saa leikkiä?

Luukku 13

Jekut lähdössä etelän lämpöön? Vai missä tuollainen ihmeellinen palmu sijaitsee?

Luukku 14

Jekut löytäneet herkkuaarteen.

Luukku 15

Jekku joutunut väärään paikkaan. Lucia-pullien seassa on hyvä olla.

Luukku 16

Jekut nauttimassa jouluruuista lapsien ja aikuisten kanssa.

Luukku 17

Perinteinen ”Yllätyslahja ystävälle” -nukketeatteriesitys sai yllätysvieraita. Jokainen lapsi sai myös hakea itselleen oman nimetyn lahjapaketin.

Luukku 18

Jekku-jekku oli erehtynyt luulemaan joulukoristeharsoa lumeksi ja hänelle sattui pieni lasketteluonnettomuus. Onneksi oli kaveri apuna.

Luukku 19

Hyi Jekut!

Luukku 20

Jaahas roadtrip on alkanut!

Luukku 21

Jekut löysivät matkaltaan uuden melko värikkään ystävän.

Luukku 22

Jekut päässeet koristeluhommiin. Ovatkohan nämä ihan perinteisiä kuusenkoristeita?

Luukku 23

Iltapäivän ulosmeno hieman hankaloitui Jekkujen toimesta. Kenen kengässä oli makaronia? Kenen pipo oli teipattu seinälle? Entäs kenen vaatteet olivat täynnä takertuvia karvapalluroita?

Luukku 24

Jekut olivat parannelleet meille tuttujen joululaulujen sanoja. Ajattelivat näiden varmaan olevan tulevia hittejä! Viimeisen laulun aikana Jekut lähtivät kohti Korvatunturia lentäen Vilskeen salin ikkunoiden ohitse. Hei hei ja turvallista matkaa Jekku-jekku ja Jekku-jekku-jekku!

 Koko Vilskeen väki on ollut täysillä mukana luomassa Jekkujen tarinoita ja seikkailuja. On ollut mahtavaa nähdä, miten he ovat tuoneet iloa lasten elämään. Jo heti aamusta lapset ovat alkaneet kysellä ja pohtia missä Jekut mahtaa tänään olla. Pienillä teoilla ja motivoituneella asenteella voidaan saada paljon aikaan ja tehdään arkipäivistäkin hitusen erityisempiä.

Mitä olisikaan Vilskeen joulu ilman Jekkuja?

Loppuvuoden terveiset Pikkutalosta

“Pikkuinen tonttu hyppeli näin, jalassa tossut väärinpäin.”

Pakkaset paukkui ja talvi tuli kaupunkiin.

Virittäydyimme joulun tunnelmaan kuuntelemalla ja laulamalla joululauluja. sekä leipomalla ja maistelemalla pipareita.

Askartelimme joulukortteja; teimme haarukalla joulukuusia ja omasta kädestä tonttuja.

Pukeuduimme myös karnevaali hengessä hassunhauskoihin asuihin ja joulukuussa ollaan saatu tonttuilla tonttulakeissa.

Joulukuussa alkoivat myös koko Vilskeen yhteiset aamupiirit ja jekkujekku sekä jekkujekkujekku tontun puuhat. Pääsimme myös ihastelemaan Luciaa ja syömään Lucian päivän pullaa. Aamupiirien jälkeen jäätiin leikkimään kartanolle.

 Eväsmetsäretkien ollessa tauolla olemme vienyt metsän eläimille talviruokaa.

”Tip, tap, huuteli näin, tip tap huuteli näin: TÄSTÄ SE JOULU ALKAA!”

toivottaa vähän isommat tontut Mammu, Donna, Heidi, Vilma, Titta, Jasmin ja Kia

Hulinoista heipsan keikan!

Niin lennähti se marraskuun mustarastas taas ohitsemme. Näin uutena vilskeläisenä minun ohitseni se vilahti tuhatta ja sataa ihastellessani Vilskeen lasten leikkejä ja touhuja, kaunista luontoa ympärillämme, jossa retkeillään ja josta nautiskellaan kaikin aistein, sekä kiehtovaa kartanoa, jonka jokainen nurkka kuiskii salaisuuksia ja seikkailujen mahdollisuuksia. Lasten kulttuuri, heidän sisäiset piirinsä, pienet salaisuutensa ja päiväkodin arkinen maailma kukoistaa satumaisena lasten silmissä.

Hulinoissa Vilskeen kartanon ympäristön merkitys korostuu, he leikkivät ulkona pitkiä, juonellisia ja liikunnallisia leikkejä. Pihamaan suosituimmat leikit Hulinoissa ovat majaleikki ja kaikenlainen touhunta majanurkkauksessa, hiekkalaatikolla kokkailut sekä autoradat, lavalla sählyt ja jääkiekko (parasta, jos lava on peilijäässä) ja juoksukilpailut ympäri pihaa.

Leikkiessä yhdessä oman ryhmän, mutta myös muiden Vilskeläisten kanssa opitaan jakamista, neuvottelua, kompromisseja, sopimista sekä oman puolensa pitämistä. Suosittuja leikkitarvikkeita pitää jakaa, leikin kulusta ja sisällöstä neuvotella ja sopia, konfliktejakin selvitellään joko omin tai aikuisen avuin. Näin sosiaaliset taidot karttuvat leikkiessä kohisten. Päiväkodissa lapset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, heillä on omat sosiaaliset kiemuransa ja toimintatapansa. Hulinoiden näkemys pihalla tapahtuvista kiistoista kavereiden kanssa on melko yksimielisesti se, että se sitten selvitetään. No miten sitä sitten selvitetään? No, siten että pitäisi jutella, pyytää anteeksi, sanoa että riita poikki ja juustoa (tai aitaa) väliin ja kerrotaan aikuiselle.

Myöhäissyksyn sään muutokset ovat mietityttäneet niin lapsia kuin meitä aikuisiakin. Kun aikuisilla mietinnän aiheena ovat tarpeelliset pihavarusteet takaamaan lasten hyvän olon ja mielen pitkinäkin ulkoiluhetkinä, on lasten ihmettely pursunnut yli äyräiden löytäessä pihamaalta aina vain uusia muutoksia. Kuravelliä, mutaa, jäätä, lumihileitä, kylmää viimaa, auringon extralämpöisiä säteitä poskilla ja mitä muita! Aamupäivisin yhtä, iltapäivisin toista! Mielikuvitukselle hyvää ravintoa luo kiehtova ja muuntuva ympäristö. Kattiloiden sisällöt vaihtuvat tummasta, jähmeästä mutabetonista kevyeksi, vaaleanruskeaksi hiekkalaatikosta irti kaavituksi lumihiekkasopaksi. Pehmeä muta jäätyy yön aikana ihanaksi liukuradaksi, jota liu'utaan toisia kannustaen. Mahdollisuuksien määrä on rajaton!

Luonnon muutoksia olemme päässeet myös tarkkailemaan retkillä lähiympäristössä. Marraskuussa arkea on säväyttänyt Hulinoiden erityisretket bussilla Turun pääkirjastolle kuvasuunnistamaan, sekä Herkkuretki metsään pakkasukon jäähän puhaltamia teitä pitkin liukastellen. Retkillä lempparileikkejä ovat erilaiset hipat, pokemon -pelit, majanrakennukset sekä korkeiden paikkojen valloitukset.

Eteisessä on käyty hyviä keskusteluja ja neuvotteluja tarvitaanko kurahousuja, villahaalareita, saako laittaa kumppareiden sijasta lenkkarit tai kestääkö tämä vaatekappale vettä? Hulinat oppivat huolehtimaan omista tavaroistaan, miettimään tuleeko itselle kylmä vai kuuma, tarvitaanko kurahousuja, aionko möyriä mudassa? Silloin tällöin sisällä tehdyt päätökset ulkona tapahtuvasta toiminnasta unohtuu, kun lenkkareilla pompitaankin lätäköissä tai muta näyttää liian houkuttelevalta vastustaa, vaikka nyt ei olekaan niitä kurahousuja jalassa. 

Omalla rakkaalla pihallamme pääsimme myös nauttimaan satumaisesta joulujuhlahetkestä, jota vartottiin kovasti. Tunnelma oli Vilskeen torniakin korkeammalla, kun lapset pääsivät esiintymään estradille. Haastateltaessa joitakin Hulinoita kyllä jännitti jonkin verran esiintyä, toisia "ei kyllä tippaakaan". "Mä vaan ootin et koska on mun vuoro koska on mun vuoro koska on mun vuoro." Kaikilla oli kuitenkin kivaa, ja laulaminen oli hauskaa. Kyllä nyt kelpaa nauttia julistetusta Vilskerauhasta, kikatella Jekku-jekun jekkusille ja odotella joulun tuloa.

Autuasta joulunaikaa!

Veera & Hulinat