Olipa otus onnellinen
oikealla ovella
ojensi osoitteeseen
ongen sekä omenan
Tove Janssonin kirjan Kuka lohduttaisi Nyytiä? hahmot Nyyti ja Tuittu ovat päässeet Vilskeen Mestaritontun aakkosrunokortteihin mukaan O-kirjanta kuvastamaan. Tuittu on saanut kuvassa omenan ja on siitä selvästi ikionnellinen. Ehkä ystävyys on O-kirjaimen muotoinen. Siinä antaja ja vastaanottaja ovat yhtä, saman kehän varrella. Tuitun saadessa omenan myös Nyyti on onnellinen saadessaan jakaa sen. Tässä on yksi tarina ystävyydestä ja sen alkamisesta.
Tarinoita ystävyydestä kerrottiin helmikuussa Hulivilien ja Vilinöiden ryhmässä. Sadutin lapsia ystävyys-aiheesta kahden ja kolmen hengen ryhmissä. Sadutus oli lapsille tuttu menetelmä entuudestaan, joten kerronta lähti ryhmissä hyvin käyntiin. Yksi lapsista aloitti tarinan, toinen vuorostaan jatkoi siitä. Lasten käyttämät sanamuodot ja ilmaukset jäivät sellaisenaan tekstiin sadutuksen periaatteiden mukaisesti.
Aili Somersalon Mestaritontun seikkailuista tutut hahmot elivät monessa tarinassa. Prinsessa Saraste ja prinssi Yönsilmä rakastuivat ja Mestaritonttu tuli kylään, Sammaleinen valmisti heille ystävällisesti keittoa... Aurinkomaan linnassa Mestaritonttu, Sammaleinen ja Pataposki jakoivat toisilleen muovailuvahasta muovailemiaan ötököitä sekä tekemiään koruja. Saduissa seikkailleista eläimistä nallet olivat eväsretkellä, ketut ystävystyivät ja kaksi apinaystävystä auttoi verkkoon juuttunutta haita. Mielikuvitus antoi siivet ja ystävyys sai saduissa yllättäviä, huumorin sävyttämiä muotoja. Leppäkerttu meni hassun mehiläisen kanssa naimisiin ja prinsessa taas possun kanssa! Linnassa tanssittiin prinsessan ja possun häitä. Valmiita satuja luettiin yhteisessä päiväpiirissä ja kaikilla oli hauskaa! Tarinat ystävyydestä olivatkin parhaita jaettaessa niitä toisille.
Tarinat ystävyydestä lasten omina tarinoina tai luettuina satuina auttavat lapsia käsittelemään ystävyyden tunteita mielikuvitusmaailman ja -hahmojen kautta. Saduissa voi tapahtua mitä vain, siksi niihin on helppo siirtää omia ajatuksia ja tunteita, käsitellä niitä satumaailman luoman etäisyyden päästä. Oikeassa elämässä ystävyys ei aina ole helppoa, se vaatii ystävyyden ylläpitämistä ja työstämistä. Psykoanalyytikko Bruno Bettelheim kirjoitti aikoinaan kuuluisassa teoksesssaan Satujen lumous, että parhaimmillaan sadut auttavat lasta kasvamaan itsenäiseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi. Kasvutarinassa itsenäiseksi ja tasapainoiseksi yksilöksi tarvitaan taustatueksi ystävyyden ja yhteisöllisyyden voimia.
Mestaritontun aakkosten lopussa on Y-kirjain prinssi Yönsilmän ja ystävyyden mukaan.
Yönsilmä
yössä yksin
ystävän
ympäriltään
yllätti!
Toisinaan ystävyys voi myös yllättää!
Hyvää ystävyyden ympäröimää kevättä kaikille,
Jussi