"Rakasta minua eniten silloin kun sitä vähiten ansaitsen"

Olimme Liisa Ahosen päivänluennolla "Haastavista kasvatustilanteista seesteiseen arkeen".

Olen mykistetty. Olenhan minä herkkä, mutta harvoin yhden luentopäivän aikana sinä käyt kaikki tunteiden kirjon läpi; pidätin itkua, tunsin syyllisyyttä, nauroin, tunsin myötätuntoa ja puhisin raivoa.

Liisalla on ilmiömäinen tapa puhua, hän heiluttelee käsiään, käyttää äänenpainojaan ja kertoilee sujuvasti arjestaan niin perheestä kuin töistäkin, hän kertoo niin, että kuulijat lumoutuvat kuulemaan. Tärkein on kuitenkin sanoma, mitä hän kertoo.

Kirjoitin kynä sauhuten muistikirjani sivuja. Ahnehdin itseeni tietoa, paljon tuttuja asioita mutta hyviä muistutuksia. Liisa puhui, kun meidän Vilskeen arvoista.

Tarkoitus onkin tehdä loppuhenkilökunnalle Liisan materiaalista luento, jossa avata asioita.

Haluan avata Liisan luentoa vielä vähän teillekin, minusta niitä tärkeämpiä pointteja.

 

"Yksikään lapsi, ei käyttäydy tahallaan haastavasti, haastavan tilanteen takana on aina joku syy"

 

Joskus olisin voinut olla asiasta toistakin mieltä, silloin kun en vielä kyennyt näkemään niin syvälle kun nyt näen. Silloin, kun en kyennyt nousemaan tilanteiden yläpuolelle ja rakastamaan "pikku kiukkupusseja" ehjäksi.

Jossain vaiheessa sen vain tajusi, sen haastavan käytöksen takana on aina jotain suurempaa. Joskus syy voi löytyä ihan neurologista, joskus vain siitä, että elämä on kohdellut epäreilusti. Meidän tehtävä aikuisina on selvittää mikä haastavin tilanteen takana oleva syy on?

 

"Kaikki lähtee aina laadukkaasta vuorovaikutuksesta"

 

Opimme sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot lapsena. Ne ovat elämämme tärkeimmät taidot, ne ovat nyt jo tutkimuksienkin mukaan suoraan verrannolliset yksikön menestykseen läpi elämän. Tällä Liisa Ahonen viittasi inhimilliseen menestykseen, siihen että olen hyvä juuri tällaisena. Olen riittävä juuri nyt ja onnellinen. Toki sosiaalisilla ja emotionaalisilla taidoilla on suora verrannollisuus myös taloudelliseen menestykseen sillä yleensä sosiaaliset ihmiset menestyvät elämässään ja taloudessaan paremmin. Varhaislapsuudella on hyvin keskeinen rooli sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehityksessä. Aikuinen on lapselle aina kuin peili. Millaisen mallin minä annan? Miten puhun muista ihmisitä, kun he eivät ole paikalla? Mitä tuot työyhteisöösi?

Kannat sisälläsi omaa lapsuuttasi. Sinun täytyy kasvaa itse, jotta voit kasvattaa myös tasapainoisia lapsia.

Kaikilla tunteilla on paikkansa, opi sanoittamaan tunteitasi sillä kehosi kertoo ne kuitenkin. Opi reflektoimaan itseäsi, mitä haluat viedä eteenpäin? Katso peiliin, jos tunnet piston sydämessäsi, ota se vastaan mahdollisuutena kasvaa. Kaiken tärkeintä on tunnistaa itsensä ja kasvaa.

 

”Tunteet ovat kuin aaltoja, me emme voi tietää mitä aaltoja on tulossa, mutta voimme päättää minkä aallon päällä surffaamme.”¨

 

Itsesäätelytaidot tarkoittavat ihmisen kykyä säädellä tunteitaan. Käyttäytymistään ja kognitiotaan ympäristölle suotavalla ja omien tavoitteidensa mukaisella tavalla. Tärkeitä taitoja ovat  Itsesäätelytaidot ja tunteidensäätely.  Näiden taitojen säätelyyn vaikuttaa paljon temperamenttimme ja persoonamme.  Kasvatus ja rajat muovaa meitä myös paljon. Tärkeintä on aina asenne; se että lapsi kokee, että aikuinen keskustelee, ymmärtää ja antaa tilaa.

”Rajat on rakkautta” On tärkein muistisääntömme, varsinkin silloin kun ajattelemme että lapsella on uhmaikä, mutta uhmaikääpä ei ole olemassakaan, on vain voimakkaita tunteenpurkauksia. Nämä taidot eivät kehity ikäsidonnaisesti vaan jokaisella omaan tahtiin.

Aikuisen kuuluu olla auktoriteetti mutta lapset päättävät sen, onko aikuinen heidän arvoisensa. Auktoriteetti ei vie kuitenkaan pois lämmintä vuorovaikutusta ja empatiaa. Vuorovaikutuksen laadulla on suunnattoman suuri merkitys varsinkin ristiriitatilanteissa. Miten hoidat riidat? Osaatko asettua aikuiseksi, lapsen kiukuttelun yläpuolelle raukkaudella ja ymmärryksellä.

 

Loppuun Liisa kiteytti vielä tärkeimmän. POSITIIVISUUDEN.

Se mihin keskityt, kiinnität huomiota, lisääntyy, positiivisuus lisää positiivisuutta.

Mitäs jos koittaisit nähdä kaikissa tilanteissa, kaikissa lapsissa ensin sen positiivisuuden? Lisäisit, siihen hippusen ymmärrystä, ja rakkautta, eikö maailma paranisi edes vähän?

  Henna

Säkkäröiden ja Väkkäröiden maaliskuu

Dokumentoijana: Wilma

Kartat ja erityisesti aarrekartat sekä suunnistaminen, ovat olleet Säkkäröiden ja Väkkäröiden suuri mielenkiinnon kohde. Olemme etsineet Onnimannin jättämän kartan avulla metsästä aarretta… Metsästä löytyi myös sattumoisin kummallisia narunpätkiä, joita lapset alkoivat kiinnostuneina etsimään enemmän. ”Johtolankoja!”, tuumasivat lapset kummallisista naruista. Tämä sai lapset innostumaan johtolankojen etsinnästä, joten niitä olikin luvassa vielä lisää.

Säkkärät ja Väkkärät ovat kovasti jo odotelleet kesää. Kevään merkkejä etsimme retkellä uusien johtolankojen avulla. Luonnosta löytyikin ihan oikeita lankoja, joissa mukana roikkui arvoitus ja kuva vastauksena jostain kevään merkistä. Lapset tunnistivat, että pajunkissoista tehdään lasten sanoin ”virvon varvon oksia” ja osa oli jo nähnyt hieman kohmeisia leppäkerttuja metsässä. Pääsimme vihdoin viimeiselle johtolangallemme luonnonsuojelualueen mäen päälle ja huomasimme johtolangan olevan aurinko. Kuin taikaiskusta tämä keväänmerkki alkoi paistamaan puiden välistä ja nautimme kevään auringonsäteistä sulkien silmämme ja nautiskellen sen lämmöstä.

a.png

Jatkoimme myöhemmin lapsia kiinnostaneesta johtolankojen etsinnästä. Seurakunnan lintuaiheinen muskarivierailu oli saanut lapsissakin heräämään kiinnostuksen erilaisiin lintuihin. Sattumalta Onnimanni oli kuullut lasten lintuinnostuksesta ja oli tuomassa lapsille erilaisten lintujen kuvia tunnistettavaksi. Kuitenkin matkalla kuvat hajosivat palasiksi ja levisivät ympäri metsäreittiä. Autoimme Onnimannia etsimään linnunkuvien palasia metsäreitiltä ja kokosimme kuvat yhteen. Lapset tunnistivat hienosti lintuja. Suurimman suosion saanut tikka alkoi nakuttaa rytmiä lasten veressä ja korviin alkoi kantautumaan ”tik-ka, tik-tik-ka, tik-ka, tik-tik-ka”. Lisäsimme tähän vähän reisiin taputusta ja keksimme rytmit muillekin linnuille.

b.jpg
c.jpg

Maaliskuussa olemme nostaneet hyvinvointia tärkeäksi teemaksi. Olemme pohtineet lasten kanssa liikunnan, ravinnon ja levon merkitystä. Miksi kehosta tulee pitää huolta? Miten siitä pidetään huolta? Mistä keho tykkää ja miksi? Näitä suuria elämän jokapäiväiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä olemme perustelleet lapsille. Lähdimme miettimään liikuntaa. Luita ja lihaksia, sydäntä, aivoja ja keuhkoja. Miten luut vahvistuvat, kun ne saavat tömähdyksiä ja sydän tykkää, siitä kun se lyö kovaa esimerkiksi juostessa. Lapset alkoivat heti tömistelemään jalkojansa ja vahvistamaan luitansa. Mietimme missä luita oikein on. Yksi lapsi muisti, että hänellä on kotonaan kirja, jossa on luuranko! Tämä innostikin lapsia tuomaan kotoaan ihmisen anatomiaan liittyviä lastenkirjoja luettavaksi yhdessä kaikkien kanssa.

e.jpg

Tutkimme kirjoista luita, lihaksia ja sisäelimiä. Missä kaikki sijaitsee?

Katselimme myös kuvaa ruoansulatusjärjestelmästä ja ihmettelimme, kuinka pitkän matkan ruoka oikein kulkee ja millaisena tulevat ne aineet ulos, joita keho ei tarvitse.

f.jpg
d.jpg

Etsimme itseltämme, löydämmekö sykettä. Sitten pompimme kovasti ja kokeilimme sykettämme uudelleen. Tutustuimme sydämen toimintaan, sijaintiin ja kokoon. Mietimme, miten hengästymme ja miten se näkyy sekä missä keuhkot ovat. Millä hengitämme ja miten rintakehä liikkuu? Mietimme miksi aivomme ja sydämemme tarvitsee liikuntaa mitä ne tekevät? Sydän pumppaa verta verisuoniin, keuhkojen avulla hengitämme ja aivot ovat kehomme tietokone.

 

Pohdimme yhdessä ruokaa. Millaista ruokaa kehomme tarvitsee? Mitä ruokia voi syödä päivittäin ja mitkä ruoat ovat vain herkkupäivinä tai juhlissa nautittavia? Jokainen sai piirtää kuvan jostakin herkkuruoasta, jota syödään herkkupäivänä ja kuvan arkiruoasta.

No mitä se arkiruoka pitää sisällään? Ruoasta tulisi löytyä joko perunaa, pastaa, riisiä tai jotain vastaavaa… Myös lihaa, kanaa tai kalaa… Mites ne, jotka syövät vain kasviksia? Hassut sanat hiilihydraatti ja proteiini tuli vastaan näitä pohdiskellessamme. Joku lapsi tiesi, että tarvitsemme vitamiineja. Samalla aurinko kurkisti ikkunasta ja muistimme, että auringostakin saa D-vitamiinia! Lautaselta tulisi löytyä myös kasvikunnan tuotteita eli yleensä meillä on salaattia. Aloimme tekemään omia lautasmalleja ruokalaan, jotta muistaisimme ruokaa ottaessamme, että miten paljon mitäkin lautaselta tulisi löytyä. Samalla opettaisimme myös muille terveellistä ruokailukulttuuria.

g.jpg

Lasten suosikkihan oli tietysti spagetti! Vaikka jokainen sai itse suunnitella oman ateriansa, spagetti jostain syystä ilmestyi lähes jokaisen lautaselle. Mikähän mahtaa olla lasten lempiruoka? Langasta oli ihanaa leikata spagettia ja silkkipaperista rutistella herneitä ja leikellä salaattia. Vähän vielä ruskeaa huopaa lihakastikkeeksi tai sinistä kalaksi. Yksi lapsi keksi tehdä italianpataa, johon herneet menivät rakettispagetin sekaan.

h.jpg

Kaikki tämä uuden oppiminen sai lapset pohtimaan ruokailussa asioita: ”Mikäs tässä on se proteiini, kun toi perunamuusi on se hiilijuttu..?” ”Kato kato, nyt mä söin kaikki kurkut, eli söin ton kasviksen tosta lautasmallista!” Yhdessä ihmettelimme ja pohdiskelimme lautasemme sisältöä. Osa lapsista oli hurjan ylpeitä, kun lautanen tuli tyhjäksi ja kehomme on saanut paljon tarvitsemiaan ravintoaineita!

Keskustelimme lasten kanssa myös unen merkityksestä. Asetuimme makaamaan lattialle ja kuuntelemaan, miksi se uni on niin tärkeää.

Asetu maahan makaamaan.

Tunne kuinka kehosi lepää.

Unen aikana aivosi miettivät päivän tapahtumia ja siirtävät opittuja asioita muistiin.

Uni on tärkeää, jotta kasvaisit ja kehittyisit vahvaksi ja viisaaksi.

Uni on tärkeää, jotta pysyisit terveenä.

Uni vahvistaa sinun sydäntäsi.

Jos et nuku yöllä tarpeeksi, on hankala oppia uusia asioita.

Tunnet itsesi huonotuuliseksi, mikäli et ole saanut tarpeeksi unta.

Jotkut tarvitsevat unta enemmän kuin toiset ja siksi jotkut nukahtavat myös lepohetkellä.

Unen aikana voi nähdä erilaisia unia.

Muistatko sinä mitä unta näit viimeksi?

i.jpg

Maaliskuussa olemme pelailleet paljon pihaleikkejä ja -pelejä sekä harjoitelleet pallottelua.

Tässä harjoitellaan tarkkuusheittoa häntäpalloilla vanteen läpi.

j.jpg

Yksi lapsista toi meille luettavaksi lasten tietokirjan. Mikä on tutkimusmatkailija? Tutkimusmatkailija on sellainen, joka menee paikkoihin, joissa ei ole ennen käynyt. Eli mekin siis olemme tutkimusmatkailijoita!

Tässä kaksi iloista tutkimusmatkailijaa erilaisessa metsä miljöössä kuin ehkä aikaisemmin.

Pikku-Vilskeen kevättalvi 2019

Dokumentoijana: Sara

”Siemen kätkee sisälleen
salaisuuden suuren:
voiman kasvamiseen,
varren, lehden, juuren.”

-          Pikku Papun orkesteri

1.jpg

Kirjaston kirjat

Hiihtolomaviikolla lapset pikkutalon isoimmat lapset kävivät retkellä kaupunginkirjastossa. Lainaamamme kirjat ovat esillä Pikku-Vilskeen eteisessä.

2.jpg

Nautimme auringonvalosta!

3.jpg

Saimme kirjastovirkailijoilta apua, kun etsimme puutarhanhoito-oppaita ja Myyrä-kirjoja.

4.jpg

Paluumatkalla ihastelimme Linnankadun lelukaupan ikkunoita. Vau, miten valtava kirahvi!

Retket

Vipeltäjät retkeilevät keskiviikkona, Pirpanat torstaina. Kaivatut eväsretket alkoivat jälleen. Kirjastosta lainaamamme puutarhanhoitokirjat innostivat meitä perustamaan oman puutarhan. Tästä saimmekin idean, että voisimme lähteä yhdessä lasten kanssa hakemaan siemeniä, joita sitten istuttaisimme Pikku-Vilskeen puutarhaan. Donna soittikin erääseen kukkakauppaan, ja Pirpanat toivotettiin tervetulleiksi vierailemaan siellä. Hyppäsimme bussiin numero 99, ja matkasimme kukkakaupalle. Ihanat kukkakauppiaat järjestivät meille kierroksen kaupassaan, esittelivät meille ihania kasvejaan ja tarjosivat meille eväspaikan.  Kiitos Kaurakadun FLÖR!

Vipeltäjät puolestaan ottivat Onnimannin antaman tehtävän vastaan. Lähdimme läheiselle pellolle tutkimaan kevään merkkejä. Mikä luonnossa on muuttunut, mitkä asiat kertovat keväästä? Otimme keittiöstä mukaan kuivahtanutta leipää, ja murustelimme sitä tarjolle metsän eläimille.

5.jpg

Pirpanat pääsivät retkeilemään yhdessä Hippuloiden ja Vimpuloiden kanssa.

6.jpg

Kyllä kunnon ajokengät täytyy olla!

7.jpg

Kädentaidot

Rallipannat

Tämä on lasten itse ideoima askartelu. Pikku-Vilskeestä löytyy paljon rallikuskeja, jotka ilmoittivat tarvitsevansa ajokenkien lisäksi rallipannat. Maarit ottikin välineet esille ja pian meillä oli rallipannat valmiina. Askarteluvarastosta löytyi sopivia suikaleita, joihin liimattiin ralliruuduin varustettuja ympyröitä. Pannat mitattiin tarkkaan, jotta ne pysyvät päässä kovassakin vauhdissa. Toisille tämä toimi kruununa.

8.jpg

Mosaiikkitaide

Mosaiikkitaide on tehty jugurttipurkkien muovikansista. Leikkaaminen oli aika haastavaa, mutta askartelijat saivat sinnikkäästi leikattua kannet pienemmiksi paloiksi. Muovinpalat aseteltiin kontaktimuoville, joka liimattiin ikkunaan. Auringonvalo paistaa ihanasti värikkäiden kalvojen läpi.

9.jpg

Kevätkukkasia ikkunalla

Nämä kukat on tehty pahvilautasista. Maarit auttoi muodon leikkaamisessa, lapset valitsivat itse värit ja maalasivat kukat. Näistäkin tuli aivan ihania!

10.jpg

Leikit

Teltta

Otimme leikkivarjon ulos, kiinnitimme sen yhdessä lasten kanssa kiipeilytelineeseen sekä penkkiin. Pian lapset kokoontuivatkin innoissaan teltan alle. Aurinko paistoi ihanasti ja pieni tuulenvire heilutti telttaamme.

11.jpg
12.jpg
13.jpg

Hiekkaleikit ovat palanneet! Kaivoimme hiekkalaatikon esiin lumen ja jään alta. Kuumensimme keittiössä vedenkeittimellä vettä, ja sitten kaadoimme vettä hiekkalaatikossa olevan jään ja lumen päälle. Kuuma vesi höyrysi ilmaan, ja muutti jään loskaksi. Sitten lapioimme loskat pois, ja pääsimme kuopimaan hiekkaa.

14.jpg
15.jpg

Pahvilaatikkoleikit, nämä ikuiset suosikit! Kun uudet kurapuvut saapuivat, lapsia tietenkin kiinnosti enemmän nämä laatikot! Niistä on tehty junia, laivoja, lentokoneita… ja tietenkin piiloja.

Teknologia

Siirsimme pöydät sivuun, pimensimme ruokasalin ja asetimme Vilskeen videotykin kohti alas laskettua rullaverhoa. Lapset jännittivät, mitä nyt katsotaan, ehkä jotain elokuvaa. Yhtäkkiä kankaalle heijastuikin Pikkutalon väkeä. Kuvia ja videoita lapsista, leikeistä ja askarteluista. Lapset tunnistivat innoissaan toisiaan ja itseään. Palasimme ajassa taaksepäin, muistelimme jo muutaman viikon takaisia asioita: Missä kuva on otettu, mitä ja keitä kuvassa näkyy, millainen sää kuvassa on, mitä kuvassa tehdään, kuka on ottanut kuvan?

16.jpg
17.jpg
18.jpg

Pienet puutarhurit

19.jpg

Puutarhanhoito ja siementen istutus ovat kevään tärkein projekti Pikkutalossa. Jokainen lapsi pääsee osallistumaan omien taitojensa mukaan tähän puuhaan. Isot lapset kävivät kirjastosta hakemassa puutarhanhoito- ja istutusoppaita, sitten kirjoja tutkittiin yhdessä ja pohdittiin mitä me pikkutalolaiset voisimme istuttaa. Sitten tehtiinkin retki kukkakauppaan.

Istutusastioita valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Pienet maalasivat ensin vanhaa trikookangasta, joka sitten leikattiin suikaleiksi ja kieputettiin leikatun maitopurkin ympärille. Isot puolestaan tekivät liimasta, maalista, kuivatuista herneistä ja riisistä sekoituksen, jolla kuorrutettiin leikatut maitopurkit.

Kun purkit saatiin valmiiksi, lapset kauhoivat niihin itse multaa. Kuvissa näkyvät vaaleat siemenet ovat ohranjyviä, joita kylvimme purkkeihin. Odotamme niistä kasvavan ohraruohoa pääsiäiseksi. Ohraruohot kasvavat tällä hetkellä keittiömme ikkunalla.

Kuivattuja herneitä liotimme vedessä yhden yön yli. Lasten mielestä likoavat herneet näyttivät hernekeitolta. Kun herneet olivat turvonneet, ne istutettiin purkkeihin.

Pikkutalon edustalla olevaan siniseen ruukkuun kylvimme salaatin siemeniä. Nyt seurataan, alkaako sekin kasvaa, vai oliko vielä liian kylmä ilma!

Pohdimme lasten kanssa yhdessä, että koska lapsikin tarvitsee kasvaakseen ruokaa, juomaa, hellyyttä ja lepoa, sama pätee myös kasveihin. Multa toimii peittona, vesi juomana, aurinko ja valo ravintona… Mutta miten sitten hellyys? Kasveillekin voi jutella mukavia! Ja niinpä pienet puutarhurimme kyyristyivät ruukkujen ylle ja alkoivat kuiskailla: ”Kasvakaa… Kasvakaa!”

Pikkutalon helmikuu

Dokumentoija: Peppi

Helmikuu alkoi koko Vilskeen yhteisellä leikkiperjantailla. Perjantaisin kaikki Vilskeen lapset jaetaan leikkeihin kartanoon, pikkutaloon sekä ulos sen mukaan, mikä on kenenkin tarve ja mielenkiinnon kohde. Pikkutalon pienet lapset saavat seurakseen kartanon lapsia, jotka tempaavat pieniä mukaan leikkeihin ja toimivat esimerkkinä. Pikkutaloon on rakennettu jo muun muassa majaleikit, junarataleikit, rakenteluleikit sekä muovailuvahat ja palapelit.

 Pikkutalon isot lapset ovat siirtyneet yhä useammin kartanoon, jotta kartanon tavat ja lapset tulevat yhä tutummiksi. Leikit ovat olleet isopien lasten kanssa juuri heidän itse räätälöimiään, aikuisen twistillä:


Palomiesleikki:
Hälytys tulee, ja palomiehet pääsevät kiitämään hurjaa vauhtia autoillaan sammuttamaan tulipalon. Kun tilanne on ohi, palomiehet treenaavat asemalla kuin oikeat palomiehet konsanaan: Ryömimistä ja kierimistä savun läpi, nopeaa juoksua, konttaamista matalissa paikoissa…Kunnes taas tulee hälytys!

Prinsessaleikki:
Prinsessat laittautuivat illan juhlia varten. He kävivät kampaajalla ja sovittelivat koruja. Illalla juhlissa vastaanoton jälkeen tarjoiltiin herkullista ruokaa, tanssittiin toivemusiikin tahdissa sekä kerrottiin jännittäviä tarinoita. Myös kilpikonna-prinsessa ja supermies olivat löytäneet tiensä juhliin.

Kotileikki:
Aitoja arjen tilanteita. Kukin saa itselleen juuri sellaisen roolin kun haluaa. Käydään kaupassa, viedään lasta päiväkotiin, nukutaan, kutsutaan vieraita kylään, hoidetaan lemmikkejä ja tehdään ruokaa. Kodin seinille voi taiteilla itse jopa tauluja.

Lisäksi pikkutalolaiset ovat päässeet isojen vilskeläisten kanssa dinosaurusleikkeihin, riehulan maailmaan sekä vesileikkeihin, jossa ulkoa kannettiin oikeaa lunta sisälle! Sekä maalattiin kasvoihin itse tiikerin raitoja ja muita maalauksia.

1.jpg
2.jpg
3.jpg
4.jpg
5.jpg

 Pikkutalon isot lapset ovat siirtyneet yhä useammin kartanoon, jotta kartanon tavat ja lapset tulevat yhä tutummiksi. Leikit ovat olleet isopien lasten kanssa juuri heidän itse räätälöimiään, aikuisen twistillä:


Palomiesleikki:
Hälytys tulee, ja palomiehet pääsevät kiitämään hurjaa vauhtia autoillaan sammuttamaan tulipalon. Kun tilanne on ohi, palomiehet treenaavat asemalla kuin oikeat palomiehet konsanaan: Ryömimistä ja kierimistä savun läpi, nopeaa juoksua, konttaamista matalissa paikoissa…Kunnes taas tulee hälytys!

Prinsessaleikki:
Prinsessat laittautuivat illan juhlia varten. He kävivät kampaajalla ja sovittelivat koruja. Illalla juhlissa vastaanoton jälkeen tarjoiltiin herkullista ruokaa, tanssittiin toivemusiikin tahdissa sekä kerrottiin jännittäviä tarinoita. Myös kilpikonna-prinsessa ja supermies olivat löytäneet tiensä juhliin.

Kotileikki:
Aitoja arjen tilanteita. Kukin saa itselleen juuri sellaisen roolin kun haluaa. Käydään kaupassa, viedään lasta päiväkotiin, nukutaan, kutsutaan vieraita kylään, hoidetaan lemmikkejä ja tehdään ruokaa. Kodin seinille voi taiteilla itse jopa tauluja.

Lisäksi pikkutalolaiset ovat päässeet isojen vilskeläisten kanssa dinosaurusleikkeihin, riehulan maailmaan sekä vesileikkeihin, jossa ulkoa kannettiin oikeaa lunta sisälle! Sekä maalattiin kasvoihin itse tiikerin raitoja ja muita maalauksia.

7.jpg
8.jpg

Vilskeessä käsittelemme ajankohtaisia aiheita:

Runebergin päivänä tutustuimme kansallisrunoilijaamme. Lauloimme ”Ruuneperi”-laulun, ja suuren suosion vuoksi lauloimme sen kolme kertaa.
Lopuksi kävimme keskustelun:
Aikuinen: ”Kuka oli Runeberg?”
Lapsi: ”Setä.”
Aikuinen: ”Mitä Runeberg-setä teki?”
Lapsi: ”Kirjoitti”
Aikuinen: ”Mitä hän kirjoitti?”
Lapsi: ”Lauluja”
Lapsi: ”Kirjoja ”
Lapsi: ”Runoja”
Aikuinen: ”Mitä Runeberg söi?”
Lapsi: ”Torttuja!”

Saamelaisten päivänä kunnioitettiin saamelaisia tanssimalla joikaamisen tahdissa, opettelemalla saamen kieltä sekä tutkimalla saamelaisten lippua upeassa kirpeässä pakkassäässä.

112-päivänä käytiin aamupiirissä tarinan muodossa läpi, kuinka mummolla oli jäänyt liesi päälle ja vieressä oleva puuropaketti oli syttynyt palamaan. Onneksi naapurit soittivat hätänumeroon ja palomies saapui paikalle sammuttamaan tulipalon.
Improvisoimme myös näytelmän kyseisestä tarinasta ja esitimme sen pienen porukan kanssa Säkkäröille ja Väkkäröille kartanolla. Näytelmä sai suuren menestyksen, ja näytelmän kohokohta oli, kun Palomies Sami-laulu alkoi soimaan ja palomiehet kiisivät paikalle pelastamaan tilanteen.

9.jpg
10.jpg
11.jpg
12.jpg

Liikkareissa on edelleen teemana tasapaino, työntäminen, vetäminen ja temppuradat. Unisef- hiihto toi meille suuren urheilutapahtuman tuntua, kun kaikki Vilskeen lapset pääsivät sekä hiihtämään että kannustamaan pellon laidalle kun kaverit hiihtivät joko pidempää tai lyhyempää pätkää. Hiihtopäivän jälkeen nautimme Kalervon paistamat makkarat välipalaksi.

13.jpg
14.jpg
15.jpg

Tärkeän ihmisen päivänä tunnelma oli lämmin, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Alussa nimittäin lauloimme lauluja, joita olemme alkuvuoden laulaneet,  muun muassa takkalaulun. Takkalaulun lopussa halataan vieruskaveria jotta tulee lämmin. Ja upealla laulullamme saimme kuin saimmekin hiekkalaatikossa olevan nuotion liekit roihuamaan!

”Laita takkaan tuli tuli tuli tuli
Laita takkaan tuli tuli tuli tuli
Laita takkaan tuli tuli tuli tuli
Kun se niin mukavasti lämmittää”

Yhteisen laulupiirin jälkeen lapset pääsivät yhdessä tärkeän ihmisensä kanssa suorittamaan timanttirataa. Jokaisesta tehtävästä ansaittiin timantti itse tehtyyn timanttikoriin. Lopuksi timanttirata huipentui lämpimän mehun ja keksin nautiskeluun.

16.jpg
17.jpg
18.jpg

Helmikuu on sisältänyt myös taiteilua. Opiskelija-Vilma piti pikkuvilskeelle värikylpyä kartanolla. Värikylvyssä oli käytössä kaikki aistit: Näköaisti, hajuaisti, kuuloaisti, makuaisti sekä tuntoaisti. Värikylvyssä nähtiin myös itsensä ylitystä, kun muutaman lapsen kohdalla sottaisuus oli epämiellyttävää. Hetken seurailtuaan lapset kuitenkin lähtivät kaverin innoittamina mukaan taiteilemaan, ja erityisen suosittu taiteiluväline oli jäätelöpuikko, jota dipattiin myös kaakaojauheeseen ja maisteltiin.

19.jpg
20.jpg
21.jpg

Hiihtolomaviikolla isot lapset kävivät kirjastossa. Mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä?

Napata kirjan hyllystä…

22.jpg

Lukea sen…

23.jpg

Ihailla vitriineissä olevia asetelmia… ”Hei, tää on Onnimannin koti!”

24.jpg

Ja syödä eväitä, kunhan muistaa pitää pöydän siistinä. ”Minä pidän pöydän siistinä!”, julisti eräs pieni siisteysvastaava.

25.jpg

Kirjastosta tarttui mukaamme lapsille suunnattuja puutarhakirjoja.

Aika näyttää, millaisia viherpeukaloita meistä kuoriutuukaan…

To be continued…