Säkkäröiden ja Väkkäröiden maaliskuu

Dokumentoijana: Wilma

Kartat ja erityisesti aarrekartat sekä suunnistaminen, ovat olleet Säkkäröiden ja Väkkäröiden suuri mielenkiinnon kohde. Olemme etsineet Onnimannin jättämän kartan avulla metsästä aarretta… Metsästä löytyi myös sattumoisin kummallisia narunpätkiä, joita lapset alkoivat kiinnostuneina etsimään enemmän. ”Johtolankoja!”, tuumasivat lapset kummallisista naruista. Tämä sai lapset innostumaan johtolankojen etsinnästä, joten niitä olikin luvassa vielä lisää.

Säkkärät ja Väkkärät ovat kovasti jo odotelleet kesää. Kevään merkkejä etsimme retkellä uusien johtolankojen avulla. Luonnosta löytyikin ihan oikeita lankoja, joissa mukana roikkui arvoitus ja kuva vastauksena jostain kevään merkistä. Lapset tunnistivat, että pajunkissoista tehdään lasten sanoin ”virvon varvon oksia” ja osa oli jo nähnyt hieman kohmeisia leppäkerttuja metsässä. Pääsimme vihdoin viimeiselle johtolangallemme luonnonsuojelualueen mäen päälle ja huomasimme johtolangan olevan aurinko. Kuin taikaiskusta tämä keväänmerkki alkoi paistamaan puiden välistä ja nautimme kevään auringonsäteistä sulkien silmämme ja nautiskellen sen lämmöstä.

a.png

Jatkoimme myöhemmin lapsia kiinnostaneesta johtolankojen etsinnästä. Seurakunnan lintuaiheinen muskarivierailu oli saanut lapsissakin heräämään kiinnostuksen erilaisiin lintuihin. Sattumalta Onnimanni oli kuullut lasten lintuinnostuksesta ja oli tuomassa lapsille erilaisten lintujen kuvia tunnistettavaksi. Kuitenkin matkalla kuvat hajosivat palasiksi ja levisivät ympäri metsäreittiä. Autoimme Onnimannia etsimään linnunkuvien palasia metsäreitiltä ja kokosimme kuvat yhteen. Lapset tunnistivat hienosti lintuja. Suurimman suosion saanut tikka alkoi nakuttaa rytmiä lasten veressä ja korviin alkoi kantautumaan ”tik-ka, tik-tik-ka, tik-ka, tik-tik-ka”. Lisäsimme tähän vähän reisiin taputusta ja keksimme rytmit muillekin linnuille.

b.jpg
c.jpg

Maaliskuussa olemme nostaneet hyvinvointia tärkeäksi teemaksi. Olemme pohtineet lasten kanssa liikunnan, ravinnon ja levon merkitystä. Miksi kehosta tulee pitää huolta? Miten siitä pidetään huolta? Mistä keho tykkää ja miksi? Näitä suuria elämän jokapäiväiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä olemme perustelleet lapsille. Lähdimme miettimään liikuntaa. Luita ja lihaksia, sydäntä, aivoja ja keuhkoja. Miten luut vahvistuvat, kun ne saavat tömähdyksiä ja sydän tykkää, siitä kun se lyö kovaa esimerkiksi juostessa. Lapset alkoivat heti tömistelemään jalkojansa ja vahvistamaan luitansa. Mietimme missä luita oikein on. Yksi lapsi muisti, että hänellä on kotonaan kirja, jossa on luuranko! Tämä innostikin lapsia tuomaan kotoaan ihmisen anatomiaan liittyviä lastenkirjoja luettavaksi yhdessä kaikkien kanssa.

e.jpg

Tutkimme kirjoista luita, lihaksia ja sisäelimiä. Missä kaikki sijaitsee?

Katselimme myös kuvaa ruoansulatusjärjestelmästä ja ihmettelimme, kuinka pitkän matkan ruoka oikein kulkee ja millaisena tulevat ne aineet ulos, joita keho ei tarvitse.

f.jpg
d.jpg

Etsimme itseltämme, löydämmekö sykettä. Sitten pompimme kovasti ja kokeilimme sykettämme uudelleen. Tutustuimme sydämen toimintaan, sijaintiin ja kokoon. Mietimme, miten hengästymme ja miten se näkyy sekä missä keuhkot ovat. Millä hengitämme ja miten rintakehä liikkuu? Mietimme miksi aivomme ja sydämemme tarvitsee liikuntaa mitä ne tekevät? Sydän pumppaa verta verisuoniin, keuhkojen avulla hengitämme ja aivot ovat kehomme tietokone.

 

Pohdimme yhdessä ruokaa. Millaista ruokaa kehomme tarvitsee? Mitä ruokia voi syödä päivittäin ja mitkä ruoat ovat vain herkkupäivinä tai juhlissa nautittavia? Jokainen sai piirtää kuvan jostakin herkkuruoasta, jota syödään herkkupäivänä ja kuvan arkiruoasta.

No mitä se arkiruoka pitää sisällään? Ruoasta tulisi löytyä joko perunaa, pastaa, riisiä tai jotain vastaavaa… Myös lihaa, kanaa tai kalaa… Mites ne, jotka syövät vain kasviksia? Hassut sanat hiilihydraatti ja proteiini tuli vastaan näitä pohdiskellessamme. Joku lapsi tiesi, että tarvitsemme vitamiineja. Samalla aurinko kurkisti ikkunasta ja muistimme, että auringostakin saa D-vitamiinia! Lautaselta tulisi löytyä myös kasvikunnan tuotteita eli yleensä meillä on salaattia. Aloimme tekemään omia lautasmalleja ruokalaan, jotta muistaisimme ruokaa ottaessamme, että miten paljon mitäkin lautaselta tulisi löytyä. Samalla opettaisimme myös muille terveellistä ruokailukulttuuria.

g.jpg

Lasten suosikkihan oli tietysti spagetti! Vaikka jokainen sai itse suunnitella oman ateriansa, spagetti jostain syystä ilmestyi lähes jokaisen lautaselle. Mikähän mahtaa olla lasten lempiruoka? Langasta oli ihanaa leikata spagettia ja silkkipaperista rutistella herneitä ja leikellä salaattia. Vähän vielä ruskeaa huopaa lihakastikkeeksi tai sinistä kalaksi. Yksi lapsi keksi tehdä italianpataa, johon herneet menivät rakettispagetin sekaan.

h.jpg

Kaikki tämä uuden oppiminen sai lapset pohtimaan ruokailussa asioita: ”Mikäs tässä on se proteiini, kun toi perunamuusi on se hiilijuttu..?” ”Kato kato, nyt mä söin kaikki kurkut, eli söin ton kasviksen tosta lautasmallista!” Yhdessä ihmettelimme ja pohdiskelimme lautasemme sisältöä. Osa lapsista oli hurjan ylpeitä, kun lautanen tuli tyhjäksi ja kehomme on saanut paljon tarvitsemiaan ravintoaineita!

Keskustelimme lasten kanssa myös unen merkityksestä. Asetuimme makaamaan lattialle ja kuuntelemaan, miksi se uni on niin tärkeää.

Asetu maahan makaamaan.

Tunne kuinka kehosi lepää.

Unen aikana aivosi miettivät päivän tapahtumia ja siirtävät opittuja asioita muistiin.

Uni on tärkeää, jotta kasvaisit ja kehittyisit vahvaksi ja viisaaksi.

Uni on tärkeää, jotta pysyisit terveenä.

Uni vahvistaa sinun sydäntäsi.

Jos et nuku yöllä tarpeeksi, on hankala oppia uusia asioita.

Tunnet itsesi huonotuuliseksi, mikäli et ole saanut tarpeeksi unta.

Jotkut tarvitsevat unta enemmän kuin toiset ja siksi jotkut nukahtavat myös lepohetkellä.

Unen aikana voi nähdä erilaisia unia.

Muistatko sinä mitä unta näit viimeksi?

i.jpg

Maaliskuussa olemme pelailleet paljon pihaleikkejä ja -pelejä sekä harjoitelleet pallottelua.

Tässä harjoitellaan tarkkuusheittoa häntäpalloilla vanteen läpi.

j.jpg

Yksi lapsista toi meille luettavaksi lasten tietokirjan. Mikä on tutkimusmatkailija? Tutkimusmatkailija on sellainen, joka menee paikkoihin, joissa ei ole ennen käynyt. Eli mekin siis olemme tutkimusmatkailijoita!

Tässä kaksi iloista tutkimusmatkailijaa erilaisessa metsä miljöössä kuin ehkä aikaisemmin.