Luonto, meidän vilskeläisten suosikki paikka :)

Luonto tuo meidän ihmeellinen seikkailumaa, antaa kaikille jotakin. Se innostaa liikkumaan ja leikkimään. Se kehittää meidän motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa. Se auttaa meitä rauhoittumaan ja vapautta stressiä.

Luonto on meidän vilskeläisten suosikkipaikka. Me vietämme siellä myös säännöllisesti joka päivä aikaa. Me koemme kuuluvamme sinne.

Minä päiväkodinjohtajan en voi tietää parempaa tapaa viettää aikaa, kuin olla yhdessä lasten kanssa ja olla heidän kanssa metsässä. Mikä mieletön päivä meillä olikaan taas kerran. Kuplivana, voimaantuneena, sielu täynnä hyvää energiaa palasin Vaarniemen retkeltä esikoululaisten kanssa.

IMG_20190411_095014.jpg

Vajaa 4 kilometrin vaellus sujui, kuin tanssien Vilskeestä kohti Vaarniemen huippua. Kuusimetsää, lehtometsää, suoalue ja pitkospuut, luonto on herännyt upeasti kevääseen. Aamupakkanen oli tehnyt pitkospuut ajoittain hiukan liukkaiksi, hyvää tasapaino treeniä koko porukalle, vaati paljon keskittymistä, ettei nyt vähän oltaisi käyty uiskentelemassa. Meillä ei ollut kiire mihinkään. Kuuntelimme luonnonääniä, seurailimme joutsen pariskunnan pesänrakennusta.

IMG_20190411_095847.jpg
IMG_20190411_100215.jpg

Ihmettelimme virtaavaa puroa jään alla. Tosi meditatiivista. Mukavaa jutustelua yhdessä.

Peppi antoi tehtäväksi etsiä luonnosta V-kirjaimia. Hupsista niitä löytyikin monesta paikasta, puunrungosta, oksista, juurista..

IMG_20190411_101556.jpg
IMG_20190411_102503.jpg
IMG_20190411_102520.jpg

Vaarniemi on hieno paikka. Se on melkein, kun olisi pohjoisessa. Upea huippu, josta aukeaa näkymät, merelle, metsään ja kaupunkiin.

IMG_20190411_103305.jpg
IMG_20190411_103736.jpg

Ennen eväshetkeä oli sytytettävä nuotio. Lapset saivat harjoitella nuotion sytyttämistä, eipä tarvitse harjoitella sitten luvattomasti tulitikkujen käyttöä.

IMG_20190411_112016.jpg
IMG_20190411_113110.jpg

Nuotiolta makkaraa, hot dogeja, repuista äitien ja isien tekemiä eväitä.

IMG-20190411-WA0009.jpg
IMG_20190411_102510.jpg

Jälkiruuaksi Onnimannitarinaa.

IMG_20190411_114745.jpg

Lasten toiveesta veistelyharjoituksia. Joku voisi pitää sitä vaarallisena, sitä se onkin jos puukon käyttöä ei opeteta. Kalervo on hyvä opettaja. Vuolemisasento, puukonasento kädessä, vuolemisvoima.

IMG_20190411_115149.jpg
IMG-20190411-WA0007.jpg

Innokkaita oppijoita

IMG_20190411_121606.jpg

Tulomatkalla lapset miettivät, että päivässä parasta oli puissa kiipeily, luonnossa oleminen, leikit.

Siinä sitä onkin, riittävästi.

Henna

VAUHDIKKAAT VILINÄT

Dokumentojana: Ansu

Miten mahtava talvi meillä onkaan ollut. Paljon puhdasta lunta ja pakkasta. On onni, että meillä on Suomessa neljä vuodenaikaa. Talvenselkä on taittunut ja nyt kevätaurinko hellii meitä.

 

Metsäretkillä maisema muuttuu eri vuodenaikoina.

Mahtavuutta on tutkia luontoa, sen ihmeitä ja muutoksia. Lumen vielä peittäessä metsän ja maan boingaltiin kiikareilla Rikkosiipeä.

a2.jpg
A1.jpg

Pikkuhiljaa lumi on sulanut jo kaikkialta ja on ollut aika aloittaa kevään merkkien etsintä. Juhon kevätbingo jatkuu niin kauan, että bingoruudukon rivit tulevat täyteen! Kärpänen, aurinkolasit, leppäkerttu ja ruohontupsu ainakin on jo bongattu. Lapset saivat kuvata löytämiään asioita tableteilla, mikä oli heistä huippujuttu.

a3.jpg
a4.jpg

Kevät ja aurinko ovat innostaneet Vilinöitä pihapeleihin. On mahtavaa huomata, miten vanhat perinneleikit, kuten Pikipata, ovat edelleen ihan parhaita leikkejä, joista lapset todella innostuvat! Myös pyörät on kaivettu taas varastosta esiin ja pyöräpihalla riittää vauhtia. Uusilla potkulaudoilla on nähty jo hienoja hyppyjä ja temppuja. Suunnitteilla onkin rakentaa pihalle jonkinnäköiset rampit ja reilit scoottaajille!

Myös katusählykausi on avattu.

a5.jpg

Liikkari on toteutunut viikoittain ja se on kaikille hyvin mieluinen. Pienryhmissä uusien taitojen opettelu sujuu mallikkaasti.

Millä kaikilla kehonosilla hernepussia voikaan kuljettaa?

a6.jpg

Vartalo tiukkana pyörii tämä heppu kaverin avustaessa pyörimisliikettä patjalla.

a7.jpg
a8.jpg

Hippaleikit toivat aina!

a9.jpg

Limahipassa tarvitaan yhteistyötaitoja, kun lima sen kuin kasvaa ja venyy ennen kuin kaikki on saatu kiinni.

a10.jpg

Uusia hippoja voi keksiä myös itse, niinkuin tämä kaveri teki. Hän opetti toisille itse keksimänsä Starwars -hipan, mistä tuli heti hitti! Miekoilla ei suinkaan lyöty kaveria vaan tässä hipassa oli herrasmies( ja -nais)säännöt!

a11.jpg
a12.jpg

Olemme puhuneet Vilinöiden kanssa terveistä elämäntavoista ja hyvistä valinnoista. Miksi on tärkeää liikkua, millaista on hyvä ja terveellinen ravinto, miksi liikkeen vastapainoksi on tärkeää levätä?

 

Vilinät ovat energinen ja vauhdikas porukka! Niin tärkeää kuin se liike todella onkin, niin myös säännöllinen pysähtyminen on äärettömän tarpeellista.

 Nämä hetket saavat meidät työntekijät liikuttumaan. Mikä rauha, mikä hiljaisuus, kun kaikki keskittyvät piirtämään omia taideteoksiaan inspiroivan musiikin soidessa taustalla.

a13.jpg

Liikkuminen ulkona jatkuu varmasti entistä aktiivisempana kevään edetessä ja auringon lämmittäessä. Liikkarit siirtyvät ulos, pallopelit innostavat liikkumaan, pyörät ovat aktiivisessa käytössä ja heräävä luonto kutsuu metsään. Onneksi aurinkoagentit kävivät kertomassa auringolta suojaamisen tärkeydestä. Näillä suojakertoimilla ulkona liikkuminen kevätauringossa on varmasti turvallista ja mukavaa!

a14.jpg
a15.jpg

Nautitaan liikkeestä, auringosta ja toisistamme!☀️

 Ansu

"Rakasta minua eniten silloin kun sitä vähiten ansaitsen"

Olimme Liisa Ahosen päivänluennolla "Haastavista kasvatustilanteista seesteiseen arkeen".

Olen mykistetty. Olenhan minä herkkä, mutta harvoin yhden luentopäivän aikana sinä käyt kaikki tunteiden kirjon läpi; pidätin itkua, tunsin syyllisyyttä, nauroin, tunsin myötätuntoa ja puhisin raivoa.

Liisalla on ilmiömäinen tapa puhua, hän heiluttelee käsiään, käyttää äänenpainojaan ja kertoilee sujuvasti arjestaan niin perheestä kuin töistäkin, hän kertoo niin, että kuulijat lumoutuvat kuulemaan. Tärkein on kuitenkin sanoma, mitä hän kertoo.

Kirjoitin kynä sauhuten muistikirjani sivuja. Ahnehdin itseeni tietoa, paljon tuttuja asioita mutta hyviä muistutuksia. Liisa puhui, kun meidän Vilskeen arvoista.

Tarkoitus onkin tehdä loppuhenkilökunnalle Liisan materiaalista luento, jossa avata asioita.

Haluan avata Liisan luentoa vielä vähän teillekin, minusta niitä tärkeämpiä pointteja.

 

"Yksikään lapsi, ei käyttäydy tahallaan haastavasti, haastavan tilanteen takana on aina joku syy"

 

Joskus olisin voinut olla asiasta toistakin mieltä, silloin kun en vielä kyennyt näkemään niin syvälle kun nyt näen. Silloin, kun en kyennyt nousemaan tilanteiden yläpuolelle ja rakastamaan "pikku kiukkupusseja" ehjäksi.

Jossain vaiheessa sen vain tajusi, sen haastavan käytöksen takana on aina jotain suurempaa. Joskus syy voi löytyä ihan neurologista, joskus vain siitä, että elämä on kohdellut epäreilusti. Meidän tehtävä aikuisina on selvittää mikä haastavin tilanteen takana oleva syy on?

 

"Kaikki lähtee aina laadukkaasta vuorovaikutuksesta"

 

Opimme sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot lapsena. Ne ovat elämämme tärkeimmät taidot, ne ovat nyt jo tutkimuksienkin mukaan suoraan verrannolliset yksikön menestykseen läpi elämän. Tällä Liisa Ahonen viittasi inhimilliseen menestykseen, siihen että olen hyvä juuri tällaisena. Olen riittävä juuri nyt ja onnellinen. Toki sosiaalisilla ja emotionaalisilla taidoilla on suora verrannollisuus myös taloudelliseen menestykseen sillä yleensä sosiaaliset ihmiset menestyvät elämässään ja taloudessaan paremmin. Varhaislapsuudella on hyvin keskeinen rooli sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehityksessä. Aikuinen on lapselle aina kuin peili. Millaisen mallin minä annan? Miten puhun muista ihmisitä, kun he eivät ole paikalla? Mitä tuot työyhteisöösi?

Kannat sisälläsi omaa lapsuuttasi. Sinun täytyy kasvaa itse, jotta voit kasvattaa myös tasapainoisia lapsia.

Kaikilla tunteilla on paikkansa, opi sanoittamaan tunteitasi sillä kehosi kertoo ne kuitenkin. Opi reflektoimaan itseäsi, mitä haluat viedä eteenpäin? Katso peiliin, jos tunnet piston sydämessäsi, ota se vastaan mahdollisuutena kasvaa. Kaiken tärkeintä on tunnistaa itsensä ja kasvaa.

 

”Tunteet ovat kuin aaltoja, me emme voi tietää mitä aaltoja on tulossa, mutta voimme päättää minkä aallon päällä surffaamme.”¨

 

Itsesäätelytaidot tarkoittavat ihmisen kykyä säädellä tunteitaan. Käyttäytymistään ja kognitiotaan ympäristölle suotavalla ja omien tavoitteidensa mukaisella tavalla. Tärkeitä taitoja ovat  Itsesäätelytaidot ja tunteidensäätely.  Näiden taitojen säätelyyn vaikuttaa paljon temperamenttimme ja persoonamme.  Kasvatus ja rajat muovaa meitä myös paljon. Tärkeintä on aina asenne; se että lapsi kokee, että aikuinen keskustelee, ymmärtää ja antaa tilaa.

”Rajat on rakkautta” On tärkein muistisääntömme, varsinkin silloin kun ajattelemme että lapsella on uhmaikä, mutta uhmaikääpä ei ole olemassakaan, on vain voimakkaita tunteenpurkauksia. Nämä taidot eivät kehity ikäsidonnaisesti vaan jokaisella omaan tahtiin.

Aikuisen kuuluu olla auktoriteetti mutta lapset päättävät sen, onko aikuinen heidän arvoisensa. Auktoriteetti ei vie kuitenkaan pois lämmintä vuorovaikutusta ja empatiaa. Vuorovaikutuksen laadulla on suunnattoman suuri merkitys varsinkin ristiriitatilanteissa. Miten hoidat riidat? Osaatko asettua aikuiseksi, lapsen kiukuttelun yläpuolelle raukkaudella ja ymmärryksellä.

 

Loppuun Liisa kiteytti vielä tärkeimmän. POSITIIVISUUDEN.

Se mihin keskityt, kiinnität huomiota, lisääntyy, positiivisuus lisää positiivisuutta.

Mitäs jos koittaisit nähdä kaikissa tilanteissa, kaikissa lapsissa ensin sen positiivisuuden? Lisäisit, siihen hippusen ymmärrystä, ja rakkautta, eikö maailma paranisi edes vähän?

  Henna

Säkkäröiden ja Väkkäröiden maaliskuu

Dokumentoijana: Wilma

Kartat ja erityisesti aarrekartat sekä suunnistaminen, ovat olleet Säkkäröiden ja Väkkäröiden suuri mielenkiinnon kohde. Olemme etsineet Onnimannin jättämän kartan avulla metsästä aarretta… Metsästä löytyi myös sattumoisin kummallisia narunpätkiä, joita lapset alkoivat kiinnostuneina etsimään enemmän. ”Johtolankoja!”, tuumasivat lapset kummallisista naruista. Tämä sai lapset innostumaan johtolankojen etsinnästä, joten niitä olikin luvassa vielä lisää.

Säkkärät ja Väkkärät ovat kovasti jo odotelleet kesää. Kevään merkkejä etsimme retkellä uusien johtolankojen avulla. Luonnosta löytyikin ihan oikeita lankoja, joissa mukana roikkui arvoitus ja kuva vastauksena jostain kevään merkistä. Lapset tunnistivat, että pajunkissoista tehdään lasten sanoin ”virvon varvon oksia” ja osa oli jo nähnyt hieman kohmeisia leppäkerttuja metsässä. Pääsimme vihdoin viimeiselle johtolangallemme luonnonsuojelualueen mäen päälle ja huomasimme johtolangan olevan aurinko. Kuin taikaiskusta tämä keväänmerkki alkoi paistamaan puiden välistä ja nautimme kevään auringonsäteistä sulkien silmämme ja nautiskellen sen lämmöstä.

a.png

Jatkoimme myöhemmin lapsia kiinnostaneesta johtolankojen etsinnästä. Seurakunnan lintuaiheinen muskarivierailu oli saanut lapsissakin heräämään kiinnostuksen erilaisiin lintuihin. Sattumalta Onnimanni oli kuullut lasten lintuinnostuksesta ja oli tuomassa lapsille erilaisten lintujen kuvia tunnistettavaksi. Kuitenkin matkalla kuvat hajosivat palasiksi ja levisivät ympäri metsäreittiä. Autoimme Onnimannia etsimään linnunkuvien palasia metsäreitiltä ja kokosimme kuvat yhteen. Lapset tunnistivat hienosti lintuja. Suurimman suosion saanut tikka alkoi nakuttaa rytmiä lasten veressä ja korviin alkoi kantautumaan ”tik-ka, tik-tik-ka, tik-ka, tik-tik-ka”. Lisäsimme tähän vähän reisiin taputusta ja keksimme rytmit muillekin linnuille.

b.jpg
c.jpg

Maaliskuussa olemme nostaneet hyvinvointia tärkeäksi teemaksi. Olemme pohtineet lasten kanssa liikunnan, ravinnon ja levon merkitystä. Miksi kehosta tulee pitää huolta? Miten siitä pidetään huolta? Mistä keho tykkää ja miksi? Näitä suuria elämän jokapäiväiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä olemme perustelleet lapsille. Lähdimme miettimään liikuntaa. Luita ja lihaksia, sydäntä, aivoja ja keuhkoja. Miten luut vahvistuvat, kun ne saavat tömähdyksiä ja sydän tykkää, siitä kun se lyö kovaa esimerkiksi juostessa. Lapset alkoivat heti tömistelemään jalkojansa ja vahvistamaan luitansa. Mietimme missä luita oikein on. Yksi lapsi muisti, että hänellä on kotonaan kirja, jossa on luuranko! Tämä innostikin lapsia tuomaan kotoaan ihmisen anatomiaan liittyviä lastenkirjoja luettavaksi yhdessä kaikkien kanssa.

e.jpg

Tutkimme kirjoista luita, lihaksia ja sisäelimiä. Missä kaikki sijaitsee?

Katselimme myös kuvaa ruoansulatusjärjestelmästä ja ihmettelimme, kuinka pitkän matkan ruoka oikein kulkee ja millaisena tulevat ne aineet ulos, joita keho ei tarvitse.

f.jpg
d.jpg

Etsimme itseltämme, löydämmekö sykettä. Sitten pompimme kovasti ja kokeilimme sykettämme uudelleen. Tutustuimme sydämen toimintaan, sijaintiin ja kokoon. Mietimme, miten hengästymme ja miten se näkyy sekä missä keuhkot ovat. Millä hengitämme ja miten rintakehä liikkuu? Mietimme miksi aivomme ja sydämemme tarvitsee liikuntaa mitä ne tekevät? Sydän pumppaa verta verisuoniin, keuhkojen avulla hengitämme ja aivot ovat kehomme tietokone.

 

Pohdimme yhdessä ruokaa. Millaista ruokaa kehomme tarvitsee? Mitä ruokia voi syödä päivittäin ja mitkä ruoat ovat vain herkkupäivinä tai juhlissa nautittavia? Jokainen sai piirtää kuvan jostakin herkkuruoasta, jota syödään herkkupäivänä ja kuvan arkiruoasta.

No mitä se arkiruoka pitää sisällään? Ruoasta tulisi löytyä joko perunaa, pastaa, riisiä tai jotain vastaavaa… Myös lihaa, kanaa tai kalaa… Mites ne, jotka syövät vain kasviksia? Hassut sanat hiilihydraatti ja proteiini tuli vastaan näitä pohdiskellessamme. Joku lapsi tiesi, että tarvitsemme vitamiineja. Samalla aurinko kurkisti ikkunasta ja muistimme, että auringostakin saa D-vitamiinia! Lautaselta tulisi löytyä myös kasvikunnan tuotteita eli yleensä meillä on salaattia. Aloimme tekemään omia lautasmalleja ruokalaan, jotta muistaisimme ruokaa ottaessamme, että miten paljon mitäkin lautaselta tulisi löytyä. Samalla opettaisimme myös muille terveellistä ruokailukulttuuria.

g.jpg

Lasten suosikkihan oli tietysti spagetti! Vaikka jokainen sai itse suunnitella oman ateriansa, spagetti jostain syystä ilmestyi lähes jokaisen lautaselle. Mikähän mahtaa olla lasten lempiruoka? Langasta oli ihanaa leikata spagettia ja silkkipaperista rutistella herneitä ja leikellä salaattia. Vähän vielä ruskeaa huopaa lihakastikkeeksi tai sinistä kalaksi. Yksi lapsi keksi tehdä italianpataa, johon herneet menivät rakettispagetin sekaan.

h.jpg

Kaikki tämä uuden oppiminen sai lapset pohtimaan ruokailussa asioita: ”Mikäs tässä on se proteiini, kun toi perunamuusi on se hiilijuttu..?” ”Kato kato, nyt mä söin kaikki kurkut, eli söin ton kasviksen tosta lautasmallista!” Yhdessä ihmettelimme ja pohdiskelimme lautasemme sisältöä. Osa lapsista oli hurjan ylpeitä, kun lautanen tuli tyhjäksi ja kehomme on saanut paljon tarvitsemiaan ravintoaineita!

Keskustelimme lasten kanssa myös unen merkityksestä. Asetuimme makaamaan lattialle ja kuuntelemaan, miksi se uni on niin tärkeää.

Asetu maahan makaamaan.

Tunne kuinka kehosi lepää.

Unen aikana aivosi miettivät päivän tapahtumia ja siirtävät opittuja asioita muistiin.

Uni on tärkeää, jotta kasvaisit ja kehittyisit vahvaksi ja viisaaksi.

Uni on tärkeää, jotta pysyisit terveenä.

Uni vahvistaa sinun sydäntäsi.

Jos et nuku yöllä tarpeeksi, on hankala oppia uusia asioita.

Tunnet itsesi huonotuuliseksi, mikäli et ole saanut tarpeeksi unta.

Jotkut tarvitsevat unta enemmän kuin toiset ja siksi jotkut nukahtavat myös lepohetkellä.

Unen aikana voi nähdä erilaisia unia.

Muistatko sinä mitä unta näit viimeksi?

i.jpg

Maaliskuussa olemme pelailleet paljon pihaleikkejä ja -pelejä sekä harjoitelleet pallottelua.

Tässä harjoitellaan tarkkuusheittoa häntäpalloilla vanteen läpi.

j.jpg

Yksi lapsista toi meille luettavaksi lasten tietokirjan. Mikä on tutkimusmatkailija? Tutkimusmatkailija on sellainen, joka menee paikkoihin, joissa ei ole ennen käynyt. Eli mekin siis olemme tutkimusmatkailijoita!

Tässä kaksi iloista tutkimusmatkailijaa erilaisessa metsä miljöössä kuin ehkä aikaisemmin.